Tervetuloa Matti Hatavan kotisivuille.                                                                Yhteystiedot: mhatava@yahoo.com

Uutisia ja tapahtumia

10.10.2010   Kauden 2009-2010 yhteenveto. Kaudesta 09-10 jäi kaiken kaikkiaan hyvä maku, vaikka väliin mahtui karvaitakin hetkiä. Marraskuussa 2009 muutto Tampereelle autuaammille treenipaikoille oli mahtava päätös. Pienessä kaupungissa kaikki on helpompaa: ampumarata, punttisali, duunipaikka ja koti sijaitsevat mukavan etäisyyden päässä toisistaan, joka mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman ajankäytön kuin Helsingissä. Myös Tampereen jousiampujien käytössä oleva 70 metrin rata on ollut korvaamaton etu. Pitkien matkojen ammunta ei pelkästää kehitä vaan on myös tärkeä motivaation kannalta.

Syksyllä Tampereelle muuton jälkeen ammunta lähti kehittymään todella voimakkaasti. Jouluun mennessä olin ampunut ja useita kertoja +340 tuloksia 70 metristä ja treeneissä ammuttujen viiden naisten matkojen FITAn liukuva keskiarvokin läheni 1360 pistettä. Tässä vaiheessa tuleva kesä näytti todella valoisalta. Vielä tammikuun lopulla ennen Coach Kimin leiriä onnistuin ampumaan halli-FITAlla (miesten) 1336.

Syksyn ja talven tulostason voimakas kehitys rakentui pitkälti silloin tuntemattoman tekijän varaan. Tein vetokädellä ennen alkuvetoa pyöräytyksen, joka johti erittäin hyviin laukauksiin ja tukevaan ammuntaan. En silloin tajunnut, mitä kyseinen liike aiheutti. Kun Coach Kimin leirillä ammuntaa virtaviivaistettiin, poistettiin tämä pyöräytys suorituksesta.

Tästä alkoi koko kevään kestävä alamäki: tulokset alkoivat tippumaan, jousi muuttui raskaaksi (tai siis suorituksesta hävisi voima), laukaukset huononenivat, turhautuminen (tähänkö se talven mahtava draivi hävisi / tässä se kesä menee taas etsiskellessä) jne. Vaikka pyrin palaamaan mahdollisimman nopeasti vanhaan pyöräytysvetoon, en vaan saanut enää takaisin samaa fiilistä, jolla talvella osuin. En vain tajunnut, mikä funktio pyöräytyksellä oli ja miksi se aiheutti niin hyvän selkävedon.

Toukokuussa EM-kilpailut olivat menestys. Ammuimme joukkueella EM-pronssia ja henkilökohtaiset sijoituksetkin olivat hyviä. Itse tipuin henkilökohtaisessa kilpailussa toisella kierroksella jääden siten 17.

Kevään vaihtuessa kesäksi oli FITA-tulosten parannausten aika. Alkutalven mahtava osuminen jyskytti takaraivossa, kun tajusi, että kevään treenitekemisellä ei +1330 tuloksia enää saavuteta. Tulokset pyörivätkin siinä 1300 tuntumassa, mutta mitään parempaa ei saanut aikaiseksi.

Jossain vaiheessa alkukesästä tajusin puolivahingossa, mitä vetokäden pyöräytys itseasiassa oli tehnyt. Liike oli aiheuttanut sen, että vetokäden lapa oli myöhastynyt. Toisin sanoen, määrä, jolla puhtaasti voi selällä vetää, on todella rajallinen. Jos alkuvedon aikana käyttää käyttää kaiken tehokkaan varan selästä, ei lopussa ole enää selän ylivoimaa käytössä. Selän ollessa liian aikaisessa suorituksesta häviää juuri tarvittava voima klikkerin alta tuontiin, asento alkaa heikkenemään ja tutisemaan, laukaisut jäävät sormiin, ei osu jne.

Kesällä tätä ilmiötä tuli tutkittua ja etsittyä eri ratkaisumalleja kotikonstein kuten selvitettyä kuinka maailmalla toimitaan. Loppukesästä aloin oppimaan, kuinka lavan myöhästyttäminen onnistuu ja tuloksena oli uusien Borderin lapojen kera loistava FITA-ennätys 1322. Tämä oli balsamia haavoille.

Kaiken kaikkiaan kausi 2009-2010 oli hyvä: EM-mitali, uusi ennätys ORlla 660 ja FITAlla 1322 sekä selkävedon oppiminen. Laukauksia kertyi 54 000, kuntosalikertoja 130, yleistä kuntoharjoittelua 83, venyttelykertoja 124 ja hierojalla käyntejä 21.

Entä kausi 2010-2011? Yksi perusasia on se, että harjoittelumäärää pitää lisätä hieman. Tavoitelaukaisumäärä tulee olemaan noin 68 000, jolloin toteutunut on ehkä 60 000. Ammunnan ja etenkin selän toimivuuden vuoksi ammunnan aiheuttama rasitus ei kasva paljoakaan. Ammuntavoimaharjoittelun muutan pitkälti jäykällä jousella ampumiseksi. Noin 200 l/viikko ammutaan jäykällä jousella niin, paunoja nostetaan tasaisesti läpi talven. Keväällä pitäisi irrota 60#. Kuntosalilla käydään kaksi kertaa, pilateksessa kerran, kahvakuulaa/Bodypumppia yms. kerran, yksi lenkki ja neljä venyttelyä viikossa. Näillä raaka-aineilla mennään mahdollisesti jouluun saakka.

Teknisellä puolella lavan myöhästyttäminen on integroitu osaksi jouhevaa suoritusta. Kesällä siitä oli käytössä karvalakkiversio, jolla opeteltiin. Muutenkin ammuntaharjoituksia tullaan monipuolistamaan: tekniikkalistan (1.5 vuoden ajalta kerätty harjoittelupäiväkirjasta tärkeimmät kohdat) läpikäyntiä, vaihtoehtoista ammuntaa (esim. "taustan yli ammuntaa", jyvällä ammuntaa, kun nyt ammun vain renkaalla) jne.

Kaudesta 2010-2011 tulee mahtava :D    

25.09.2010   Sainpa vihdoin ja viimein siirrettyä kameralta tietokoneelle kesän kuvia. Sivulla kuvat on lisätty linkit Rovereton EM-kilpailuiden kuviin ja joitain otoksia kevään harjoitusleiriltä Espanjasta. 

World Cup Kiina, Shanghai 2010 

31.08.2010   Kävimme äsken ampumassa viralliset harjoitukset. Vettä ei satanut, mutta ilma oli todella kuuma ja kostea. Sanottakoon, että sen juuri ja juuri kestää, kun tietää, että Suomessa mennään reilussa kymmenessä asteessa :).

Treeni meni vaihtelevasti. Alkuun en ammunnasta saanut kiinni. Klikkeri napsahteli liian aikaisin, laukaukset jäivät sormiin, käsi ei tullut ankkurointiin tuttuun paikkaa, vetokäden lapa ei kiertynyt hyvin jne. Kävin läpi kaikki viime aikoina ammunnassa esillä olleet pointit, mutta mistään ei löytynyt selitystä. Kaiken piti olla kunnossa.

Juttelin asiasta Maliselle, joka on ammuntaani pakostakin joutunut viime aikoina katselemaan. Hetken mietittyään hän toikaisi katsomatta laukaustakaan, että rentoutappa vetokäden sormet . Tätä ongelmaa on joskus ilmennyt. Annas ollakaan, vetäsin seuraavalla sarjalla todella nätin 6 nuolen bingon. Kyseinen korjaus poisti edellä mainitut ongelmat. Vinkki ei tullut hetkeäkään liian aikaisin, sillä virallisia harjoituksia oli jäljellä enää pari sarjaa. Viimoiset paukut läpsähtelivät mukavaa tahtia.

Huomenna alkukilpailussa mennään tutuilla nuoteilla, mutta ennen aseennostoa tsekataan nakkien rentous...

31.08.2010   Eilen ja toissapäivänä pääsimme treenailemaan kisakentälle. Stadioni on sama kuin vuosi. Ammunta on ollut lupsakkaa, mutta taululla se ei ole näkynyt. Yksi syy on todella heikkokuntoiset harkkanuolet. Näillä laukaisumäärillä kolme nuolitusinaa vuoteen ei riitä mitenkään... Noh, tämän kisan jälkeen kausi onkin paketissa

Tänään iltapäivästä meillä on viralliset harjoitukset. Lämmintä on ennustettu noin 30 astetta, mikä on ollut normaali keli tänä kesänä Suomessakin. Ukkoskuurojakin on luvattu, mutta pieni kaatosade vain virkistää.

23.08.2010   Järvakandi Open, Viro. Tulipahan hyvä tulos tälle kesälle. Edelliset FITAt ovat menneet pääsääntöisesti niin, että puolet matkoista ovat onnistuneet ja toinen puoli epäonnistunut. Nyt viikonloppuna kaikki matkat olivat ihan jees tasoa ja lopputulemaksi uusi ennätys pistein 1322.

90 Metrillä sain vihdoin rikottua 10 vuotta vanhan ennätyksen 311. Tänä kesänä olen tätä sivunnut kerran, mutta lauantaina sain siihen pisteen lisäyksen. Uusi enkka on siten 312. Sarjat vaihtelivat 49 ja 55 pisteen välillä.

70 Metriä meni vanhalla kaavalla: 326. Keltaselle tippuu, mutta kymppi oli vaan liian pieni. Siitä ei siten jäänyt ihmeitä kerrottavaa.

50 Metriä olikin mielenkiintoinen. Ammuimme matkan viisirenkaiseen spottiin. Täytyy myöntää, että taulu näyttää aikasen minimaaliselta ja sotkuiselta, kun taustaan on aseteltu neljä spottia. On hieman omituinen tunne ampua kyseistä matkaa tähdäten taustan kulmaan. Tämä aiheutti alussa aikamoista epävarmuutta. Voi vain kuvitella, että tuulisella säällä sihtailu menee haastavaksi. Epäillä sopii, onko järkevää ottaa kyseistä taulua kansallisissa kisoissa käyttöön. Tulokseksi mukavat 331 pistettä.

30 Metrin tikanheitto meni pitkälti suunnitelmien mukaan. Tiedossa oli, että 351 arvoinen suoritus toisi 1320 pistettä. Siitä lähdettiin. Kymppiä aloi takoa heti ensimmäisestä sarjasta alkaen, eikä suurempia ongelmia ollut. Kolmanneksi viimeisellä sarjalla ote hieman herpaantui ja tulokseksi 10+9+8=27. Kahdella viimisellä sarjalla ammuinkin sitten täydet 60 pistettä. Luulin jo toiseksi viimeista sarjaa viimeiseksi ja tuuletin onnistuneen bingon ja tuloksen kunniaksi. Olikin yllätävää kuulla, että vielä pitäisi kolme kertaa ampua. Sovin itseni kanssa, että äsken harjoiteltiin viimoinen varvi, joten tässä oikeasti viimoisessa sarjassa ei olekaan sitten mitään ongelmaa :D

Tein edellisellä viikolla radikaalihkon muutoksen välineissä. Silloin Moskovassa jouduin ampumaan Innon lavoilla, jotka olivat huomattavasti pehmeämmät läpivedossa kuin omat Mastersini. Tällä pehmeydellä oli todella positiivinen vaikutus suorituksen hallittavuuteen ja jousen kiikkeryyteen läpituontivaiheessa. Päätin, että ostan testiin Borderin HEX-5 H lavat, jotka ovat profiililtaan aivan erilaiset normilapoihin verrattuna. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen, kun aloin ampumaan Bordereilla tajusin, että olen hävinnyt jonkin verran Mastersien kovuuden vuoksi. Ehkä sillä oli syynsä, että Venäjän tulli takavarikoi meisselit :D

Vetopituuteni on aikasen tarkalleen 28 tuumaa, joka on suositellun vetopituuden katto 68 tuumaisella jousella. Nyt kun on vartailukohtaa, voi helposti havaita, että 68" jouset alkavat stägäämään noin 27.5 tuumaan paikkeilla aikasen voimakkaasti (esim. Masters/Vera). 70 Tuumaisilla normilavoilla tätä ongelmaa ei olisi 28" vetopituudella. Nyt testataan kumminkin Borderien toimivuus... Toistaiseksi tulokset ovat lupaavat ;)

 EMAU GP Venäjä, Moskova 2010

21.07.2010   EMAU GP, Moskova, pudotuskilpailu. Ensimmäisellä 1/32 kierroksella ammuin Kazakstanin Ganginia vastaan. Ensimmäisen setin voitin pistein 54-51, toisen kierroksen kazakstanilainen vei 52-55 ja kolmannessa onnistuin 55 pisteen arvoisesti Ganginin 50 vastaan.

Seuraavalla 1/16 kierroksella vastaan asteli isäntämaan olympiapronssimitalisti Bair Badenov. Ensimmäisen setin Bade vei pistein 54-52. Hakiessamme nuolia näytin, että minullakin on putkissa "RUS" ja kerroin, että jouskarit jäivät Pietariin. Näinköhän tämä häiritse Badea sen verran, että seuraavalla sarjalla purkuja kertyi venäläiselle useita ja nuolet osuivat seiskalle asti. Itse sain putket pysymään taulun keltaisella alueella tuoden 55 pistettä. Kolmanteen settiin lähdimme tasatilanteesta. Itse aloitin kahdella kasilla kello 11 samalla, kun Bade napautti kolme kymppiä. Tämän jälkeen ammuin ysin, kasin oikealle, seiskan vasemmalle ja loppuun vielä kasin ylös. Vastustaja onnistui ampumaan vielä yhden kympin ja loput ysille. Lopputulema siten 48-57 ja Pade jatkoon.

Otteluiden pisteet olivat 316, eli täsyin samaa tasoa kuin alkukierroksella (314+316). Voin vain todeta, että lainameisselillä ei tiukempaa saanut aikaiseksi :D

Huomenna jatkuu mixed team -osiolla, jossa jokaisesta maasta yksi mies- ja naisampuja muodostavat joukkueen. Vastassamme Lauran kanssa on Iso-Britannian tiimi.

21.07.2010   EMAU GP, Moskova, alkukierros. Voisin melkein todeta, että alkukierros oli hienoinen onnistuminen olosuhteet huomioonottaen. Kaiken kaikkiaan oli leppoisaa ammuskella. Ihan kuin ei olisi edes osalllistumassa kisoihin vaan ampuisi ulkopuolisena.

Ensimmäisellä kierroksella ilma oli lähes tyyni. Sarjat vaihtelivat 51 ja 54 neljän välissä. Kahteen enimmäiseen sarjaan ammuin seiskat. Nippu on kooltaan läjä, joten kymppejä ei vain tullut, mutta toisaalta ei sitten seiskojakaan. Lopputuloksi sain kasaan 314 pistettä. Suurimmat virheet tulivat pystysuunnasta, kun käytössäoleva sormiläppä ei vain sopinut tähän turpaan.

Toisella puoliskolla tuuli nousi oikealta puhaltavaksi. Ensimmäisellä ja toisella sarjalla tulokset jäivät 50 pisteen tasolle, mutta kun sain kiinni ennakoista olivat loput sarjat 53 ja 56 pisteen välissä. Toisen puoliskon tulos oli siten 316. Kokonaistulos oli siten 630, joka riitti 29. sijalle.

Kilpailut jatkuvat huomenna henkilökohtaisilla pudotuksilla.

20.07.2010   Lisäsin muutaman kuvan sivuille kisoista.

20.07.2010   EMAU GP, Moskova. Onpahan ollut reissu tähän asti :D Meillä oli lennot Pietarin kautta Moskovaan, joten jouduimme menemään tullin läpi Pietarissa. Juuri kun olimme liukenemassa viimisesta liukuovesta kohti vapautta, korahteleva tullimies nosti katseensa ja totesi, että laukut läpivalaisuun.

Emme olleet varautuneet voitelevalla viisikymmpisellä, joten problem alkoi. Tullimies mainasi, että jouset ovat laittomia Venäjälle, joten niitä emme siis saisi maahan tuoda. Näin jälkikäteen ajateltuna läskipötkö kävi usemmamman kerran pyytämässä passeja tarkastukseen odottaen tietystikin sopivaa kompensaatiota, mutta ei tullut siinä vaiheessa mieleen.

Jouset takavarikoitiin eikä järjestäjien soittelut taikka faksit auttaneet mitään. Toivottavasti poistuessamme maasta saamme ne takaisin... Kun kerroimme, että meiltä menee kisat nyt sivu suun, totesi tullimies lakonisesti: "Not my problem". Saattoi patukan ilmeessä olla pieni voitonriemukin. Kuulimme kisajärjestäjiltä jälkikäteen, että jousien maahantuonnissa ei ole mitään rajoituksia.

Kisakenttä on ilmeisestikin sama, jolla Tomppa voitti kesäkisat vuonna 1980. Hotelli, jonka vieressä kisakenttä sijaitsee, on parhaat päivänsä nähnyt 30 vuotta sitten. Huoneet ovat tällä helteellä niin kuumat, että jouduin rakentamaan oman pesän parvekkeellemme. Moskiitoille tämä oli positiivinen yllätys, mutta itse nautin raikkaasta ulkoilmasta. Aamulla heräsin siiihen, kun viereisen parvekkeen Igor imee aamu-Mahorkkaansa jalkojeni juuressa. Herätys sekin:D.

Herra Eshejev oli luvannut järkätä meille jouskarit, joilla pääsemme kisat läpsyttelemään. Omaan kouraani iskettiin Hoytin GMX Innon lavoilla höystettynä. Sokerina pohjalla stabit koostuivat kahden tunerin Beiterin etustabista ja sivuilla Cartelin Beiter-tyyliset tikut. Hauskana yksityiskohtana voi mainita Cartelin monitikkuisen ulontajan, joka on niin löysä, että stabit pääsevät pyörimään melkein 90 astetta (liimaukset ovat pettäneet). Nuolet olivat mallia Nano-Pro 500. Niitä sain 10 kappaletta, joista neljässä oli vielä kumisulat ja lopuissa mustat 1 3/4 tuumaiset koverot. Heti alkuun tuli selväksi, että nuoli on aivan liian notkea. Otin paunat minimiin ja lopputulemassa sulattomat viistävät oikealle kuutosselle 30 metristä. Plungerikin on luokkaa hard rock.

Sormiläpäksi valikoitui Cavalier, joka on aivan liian iso. Ankkurointia ei oikein saa tehtyä luentevalla tavalla, mutta kunhan on suurin piirtein samalla tavalla.

En vielä aamulla saanut sulitetettua loppuja putkia, mutta noista kuudesta spinwingillisestä kaksi osui mustalle/siniselle alas ja loput neljä jotakuinkin oikeaan osoitteeseen. Illaksi pitää saada järkettyä nuolten perään jotain ohjaavaa ja käydä harjoittelukentällä koeajolla, josko niistä löytyisi pari kohtuullista. Ovat kyllä aikasen loppuunraiskattuja, mutta hei, olemme Venäjällä :D

Positiivista tässä on se, että lavat ovat löysät 44# paunaiset, joten vaikka kaikki on uutta, niin ei ole tarvetta tuskailla turhan jäykkyyden kanssa. Lauralla sama homma paunojen kanssa, mutta ongelmaksi alkaa tulla nuolen lento perille saakka.

18.7.2010         Strange case of Porvoo-FITA. Luulin, että jossain pistemäärässä kulkee turvaverkko ammunnan toimiessa hyvin. Näköjään semmoista ei olekaan olemassa...

90 Metriä alkoi koenuolilla ottamalla tähtäimeen tuuliennakko, joka oli noin oikean kuutosen luokkaa. Kilpailun alkaessa tuulen voimakkuus vaihteli sen verran paljon, että ennakkoa joutui säätämän reilusti ja loppujen lopuksi olin aivan sekaisin, millä pitäisi ampua. Toisaalta olen tottunut, että kyseisillä jousen säädöillä maltilliset ennakot riittävät. Tosin, tänä kesänä kaikki kilpailut ja harjoitukset olen ampunut vasemmalta puhaltavaan tuuleen. Teknisesti mukavalla ammunnalla pisimmältä matkalta kasaan vaatimattomat 274 pistettä.

70 Metrillä jatkui sama vire. Suoritukset olivat vähintäänkin hyvälaatuisia, mutta sivuttaishajonta ei ollut niin laadukasta. Koska ammunnasta ei löytynyt valittamista, ei auttanut muu kuin fiilistellä hyviä paukkuja. Viivan alle 314.

50 Metrillä tuuli muuttui enemmän pyöriväksi ja takaa puhaltavaksi. Ammunta jatkui samanlaisena, mutta yhdeksän nuolen jälkeen niippu tiivistyi huomattavasti ja kympejä alkoi kertymään. Matkatulokseksi odotettu 327 pistettä.

Lyhimmällä matkalla ammunta hieman kankeutui ja ammuin yhdellä sätkyllä kasinkin. Nippu pysyi kumminkin sen verran pienenä, että tulokseksi naputtelin keskinkertaisen 350.

Kokonaistulos oli siten 1265, joka on melkoinen pohjanoteereus. Lähinnä 90 ja 70 metriä aiheuttivat pudotuksen, sillä lyhyet matkat olivat aivan käyttökelpoisia. Syitä voin vain arvailla, mutta joitain ajatuksia tuli mieleen. Olen tämän viikon herkistellyt ammuntaa Moskovaa varten ampumalla vain pieniä laukaisumääriä ja salitkin olen jättänyt testimielessä pois. Ammunta oli todella helppoa, ase kevyt, alkuvedot tarkkoja, tähtäykset rauhallisia, mutta mahdollisesti tekemisestä puuttui yty liian herkkyyden kautta. Olen ampunut kaikki parhaat tulokset raskan treenijakson päätteeksi. Toinen mahdollinen syy on aseen säädöissä, jotka toimivat aivan uskomattoman hyvin vaseman puolen tuuleen oikeanpuoleisen tuulen kustannuksella. Kolmas on X-tekijä, jolle en vaan löydä selitystä.

Ihminen ei ole kone, se on eläin ;)

Huomenna matkataan Moskovaan, jossa keskiviikkona ammutaan alkukierros.

11.7.2010         Kymi Archery Open, Iiitti. Ensiksikin pitää kiittää Kymen Jousta ja Iitin jousiampujia mahtavan kisan järjestämisestä! Toivottavasti tapahtumasta tulee joka vuotinen ja saadaan vielä laajennettua ampujapohjaa. Hienoa!

Eilen lauantaina FITAiltiin. Valmistautuminen kilpailuun meni hieman penkin alle, kun perjantai-iltana huomasin tekniikkavirheen. Tällä olikin yllätävän suuri vaikutus mm. tähtäinmerkkeihin, jotka olivat olleet samat jo pitemmän aikaa. Ammuinkin sitten perjaintai-iltana 250 laukausta tuulessa ja vaihtelevilla suorituksilla. Kilpailun alkaessa tuntui, että ei täydellä latauksella olla liikenteessä.

90 Metriä osui mukavasti yhtä tuulista sarjaa lukuunottamatta, jolla pisteitä kertyi vain 46. Toisella matkalla tuulen kanssa sai taistella enemmänkin, mutta kasaan tutut 322 pojoa. 50 Metriä alkoi omituisesti. Ensimmäisellä seitsemällä sarjalla, eli 21 nuolella en saanut ensimmäistäkään kymppiä. Kaikki osumat olivat lähinnä ysejä ja muutama kasikin mukaan erehtyi. Kahdeksannella sarjalla sitten nuoli löysi ensimmäisen kympin. Lopuilla sarjoilla tulikin kymppejä ihan mukavasti ja matkatulokseksi kertyi 322.

Ennen viimeistä matkaa johdin Tekoniemen Anttia pisteellä, joten tiesin, että 30 metristä tulisi tiukka. Ammuimme koko matkan maksimissaan parin pisteen erolla. Viimisellä sarjalla minun ampuessa 29 pistettä Antti pamautti täyden 30 tauluun, jolloin lopputulos oli tasan 1303. Antti voitti kympeillä 65/53.

Tänään sunnuntaina jatkettiin kisailua 70 metrin kierroksen ja pudotusten tiimoilta. Livautimpa ensimmäisellä sarjalla kauniin ysiin viereiseen tauluun, joka söi parhaita menohaluja. Jostain syystä tämä ei jaksanut edes harmittaa, sillä kesäkuussa Helsingissä ammuttu pummi syletti tämänkin edestä. Kaipa siihenkin alkaa tottumaan ;). Kierros meni muuten ihan nuottien mukaan, sillä lopputulema oli kumminkin 322.

Toisella puolikolla sai kikkailla tuulen kanssa ihan olan takaa. Lämmin kesätuuli vaihteli tasaisesti vasemmalta oikealle ja takaisin vasemmalle. Ensimmäistä 50 pisteen sarjaa lukuunottamatta sarjat olivat ihan käyttökelpoisia. Viivan alle laskettiin siten 328 ja koko kierrokselle 650.

Pudotukset menivät alun haparointia lukuunottamatta hyvin. Ei ollut kaukana, ettei Mikael Forsell olisi pudottanut minua ensimmäisellä kierroksella. Mielenkiintoiseksi homma meni semifinaalissa Antti Mansukoskea vastaan. Ottelu päättyi tasatulokseen 5-5 jolloin ammuttiin yhden nuolen mitattava uusinta. Me molemmat ammuimme osumaksi noin 9.8. Osumat olivat millilleen samalla etäisyydellä kympistä, jolloin ratkaisu siirtyi toiselle uusintanuolelle. Mansu ampui nätin kympin, mutta onnistuin lataamaan oman nuoleni 6 mm lähemmäksi. Joten tie finaaliin aukesi.

Finaalissa ammuimme Tekoniemen kanssa vastakkain. Setiti menivät vuorovedoin ja yksi tasapelikin ammuttiin. 5. Settiin mentäessä minulla oli 5 pistettä ja Tekiksellä 3 pistettä, jolloin siis minulle riitti tasapeli. Aloitin kahdella alakasilla Antin ampuessa kaksi ysiä. Tekis pamautti viimisen nuolensa kasiin, jolloin tasapeliin ja voittoon minulle riitti siis tasapeli. Napautin loppuun nätin äksän, ja voitto ratkesi minun hyväksi.

Viikon kuluttua FITAillaan Porvoossa ja sen jälkeen seuraavalla viikolla Moskovassa EMAU GP:ssä.

27.6.2010         Tupla-FITA Järvakandi, Viro. Tulipahan sitten lähdettyä aivan ex tempore reissulle Viroon ampumaan juhannuksena tupla-FITA. Eilen lauantaina kilpailu aloitettiin kuudella koenuolella klo 9 ja päivä oli pulkassa illalla kello kahdeksan maissa. Myönnettäköön, että olipahan yksi raskaimmista jouskaripäivistä.

Ensimmäisellä FITAlla 90m meni suunnitelmien mukaisesti. Ei yhtään huippusarjaa, mutta ei tosin floppejakaan: 308. 70 Metrillä ei kymppi meinannut löytyä ja seiskat söivät nekin harvat onnistumiset. 50 Metriä meni samaan tasan samaan tahtiin, joten molemmilta matkoilta 323 pistettä. Kolmekymppinen meni perustahtiin läpsytellen 349. Koko FITAlla siten kasaan 1303, joka oli kaikkien aikojan toiseksi paras tulokseni.

Toisella kierroksella väsymys alkoi tehdä tehtäväänsä. Suoritukset olivat kaiken kaikkiaan laadukkaita, mutta keskityminen alkoi herpaantumaan. Ulkopuoliset tekijät alkoivat omituisella tavalla häiritsemään ja aiheuttivat huonoja osumia. Kolme laukausta ammuin 70 ja 50 metrillä kutoseen ja seiskaan kärpäsen häiritsemänä. Hassua, kun päättää tähtäyshetkellä, että nuolella tai kädellä käyskentelevä siipiveikko ei vaikuta suoritukseen mitenkään, on vaikutus juuri päinvastainen. Tällaisissa tilanteissa pitäisi suoritukset heti purkaa.

Toisen FITAn matkat olivat siten 300+326+320+346=1292. Ei mitään hääviä, mutta kertoo sen, että todella väsyneenä tulos tippui vain noin 10 pistettä FITAlla. Kaiken kaikkiaan tulostasoni jäi jonkun verran potentiaalisesta, mutta aina pitää löytää jotain positiivistakin. Tämä oli ensimmäinen kerta yli 1300 pisteen sitten comebackin...

Yhteistulos 2595 riitti koko kilpailun voittoon. 1303 oli myös kenttäennätys. Edellinen ennätys 1302 oli 90-luvun alkupuolelta. Saa nähdä kauanko tämä kestää, sillä Victor Ruban on huhujen mukaan tulossa ampumaan syksyn Järvakandi Openiin.   

20.6.2010         FITA Helsinki/Wilhelm Tell. Eilen Sipoon Talosaaressa ammuttiin kesäisessä kylmässä ilmassa FITA round. 90 Metrillä sivuutin omaa henkilökohtaista ennästystä: 311. Tämä oli myös toinen kerta yli 310 pistettä kyseiseltä matkalta.

Vielä lähes kahdenkymmenen vuoden harrastamisen jälkeen on mahdollista säätää tähtäin sentin verran väärin matkaa vaihdettaessa. Näin kävi 70 metrin alkajaisiksi ja osuma taustan ylärimaan. Koska ensimmäinen matka meni mainiosti, mielessä jo pyöri mahdollisuus koko kilpailun onnistumisesta. Yksi laukaus oli sen varran tuntuva kolaus, että siihen sarjaan pummin jälkeen ei juuri osumia tullut: 40 pistettä. Loppujen lopuksi matkatulokseksi kertyi 308.

50 Metriä kulki mukavasti. Tällä matkalla jäin pisteen henkilökohtaisesta ennätyksestä. Matkatulos oli siten 332 pistettä.

Viimisen matkan aloitin todella huolimattomasti. Annoin viidenkympin hyvän ammunnan nousta hieman hattuun, joten en koko matkalla muistanut keskittyä oikein osumisen "prinsiippeihin". Suoritukset olivat nopeita ja rentoja, mutta osumisen varmistava tekijä unohui 100%:sti. Tikanheitosta siten kasaan 341 pistettä ja koko FITAlla 1292 - ei vieläkään se 13 mennyt rikki...

Vaikka tulos jäi vielä sähläämisten takia reilusti tavoitellusta, ammunnassa oli havaittavissa selkeää kehitystä teknisellä puolella.

13.6.2010         FITA Tampere. Tulipahan tälle vuodelle sitten yksi kisan keskeytyskin. 90m metriä alkoi mukavasti ja puolessa välissä oli pisteitä ropissut 157. Neljännellä sarjalla reipas sadekuuro sotki osumista, kun otin ennakoita aivan liikaa. Kaksi viimistä sarjaa eivät myöskään enää pysyneet keskellä. Matkatulokseksi tuli siten 302.

70m ei osunut yhtään mihinkään, vaikka ammunta oli ihan siedettävää. Kun tulokseksi tuli 301, eli vähemmän kuin 90 metristä, päätin lähteä hallille selvittelemään syytä. Hallille päästyäni ammuin kuusi kertaa 70 metrin tuloksen: 335+335+332+328+336+338... Tämä ei ihan vastannut kisakentän lukemia. Noh, syitä pitää tässä etsiskellä ennen uutta yritystä Helsingissä viikon kuluttua.

6.6.2010          70m Jyväskylä. Tänään ammuttiin Jyväskylässä hieman viileässä säässä Olympic round ja pudotukset. Ensimmäinen 36 laukausta oli tuloksen puolesta lähes katastrofi: 317 pistettä. Ammuin yhteensä kolme kuutosta ja joista vielä viimiseen sarjaan kaksi. Mitään suurempaa syytä en äkkiseltään löytänyt. Mahdollisesti parin viime päivän huima osuminen harjoituksissa nosti yrittämisen sietämättömälle tasolle...?

Toisella puoliskolla osuminen oli jo tyydyttävää huolimatta virenneestä viileästä kesätuulesta. Viivan alle kertyi 329, joten koko kierroksen tulos oli 646. Tämä riitti alkukierroksella ensimmäiseen sijaan.

Ensimmäisellä pudotuskierroksella osuminen jatkui mukavana: 57+53+55=165 ja riitti voittoon pistein 5-1. Toisella kierroksella Vaajamäki naputti kovia pisteitä tauluun, mutta se ei riittänyt 28-29-28=85 sarjaani vastaan. Täten voitto pistein 6-0. Semifinaalissa ammuttiin Juuson kanssa vastakkain. Voitin seteistä kaksi ja ammuimme kaksi tasan, joten voitto heltisi pistein 6-2. Ammuin neljässä setissä maltilliset 107 pistettä, joka on hienoinen tahra päivän pudotussarjassani.

Finaaliin sain korjattua ammunan huippuvireeseen: 29+30+28=87, joka on 348 vauhtia. Aki kaatui näin pistein 6-0. Myönnettäköön, että se oli parasta pudotuskisa-ammuntaani tähän mennessä. On harmi, ettei enää ammuta 12 nuolen pudotusta, sillä finaalissa olisi ollut mahdollisuudet ampua uusi SE... Kaiken kaikkiaan pudotuskisojen osumakeskiarvo oli 333 tahtia. Ihan hyvä minulle. ;)

Viikon kuluttua ammutaan Tampereella FITAa.

2.6.2010          Euroopanmestaruuskilpailut, Italia. Viime viikolla ammuttiin Roveretossa tauluammunnan EM-kilpailut. Miesten tähtäinjousen joukkueeseen kuuluivat minun lisäksi Antit Tekononiemi ja Mansukoski. Naisten tähtäinjoukkueen muodostivat Laurat Kourula ja Perälä sekä Tanja Sorsa.

Alkukilpailu meni sekä joukkueen osalta että henkilökohtaisella tasolla loistavasti. Joukueella sinnittelimme viimiseen sarjaan saakka kolmannella sijalla, mutta viiminen sarja tiputti joukkueen viidennelle tilalle. Kaikki tähtäinmiehet olivat 20 parhaan joukossa: Mansukoski 19. ja me Tekoniemen kanssa samalla tuloksella 15. ja 16.

Henkilökohtasella puolella pudotuskilpailussa tipahdin toisella kierroksella Ukrainan Ivashkolle jääden näin 17. sijalle. Joukkuepudotuksissa meillä oli tähtäin korkealla. Olimme pitkin kevättä treenanneen Anttien kanssa paljon joukkueammuntaa ja olimme pystyneet nostamaan tuloksia huomattavasti. Jo alkukierroksen joukkueen tasaisuus antoi viitteitä siitä, että meillä on mahdollisuudet mihin vain.

Ensimmäisellä kierroksella ammuimme Romanian joukkuetta vastaan. Tämä matsi meni osaltamme lämmitellessä, emmekä päässeet loistavaan tulostasoon. Se riitti kumminkin alkukierroksen 13. vastaan. Toisella pudotuskierroksella voitimme tiukassa ottelussa Espanjan luvuin 219-218 päästen semifinaaliin.

Semifinaalissa vastaamme asettui alkukierroksen ykkönen eli Italia. Rahkeet eivät riittäneen saapasmaan voittoon vaikka mahdollisuutta tarjoiltiin. Pronssimatsissa vastaamme asettui Venäjän kokenut joukkue. Loistavan henkisen latauksen ja tahdon voimalla veimme naapurimaasta voiton kahden pisteen turvin. Täten pronssijuhlat saivat alkaa!

Tämä oli ensimmäinen arvokilpailumitalini. Sitä se oli myös Anteillekin. Kovinkaan moni ei lähtiessämme kisoihin uskonut, että pääsisimme näinkin korkealle sekä henkilökohtaisella eikä etenkään joukkuetasolla. On hienoa havaita, että kova työ tuottaa tulosta. Tämä myös vahvistaa uskoa, että ainakin jotain olemme harjoittelussa tehneet oikein. :D Ensi vuoden MM-kilpailuita, joissa jaetaan Olympiapaikkoja, ajatellen tämä oli mahtavaa harjoitusta!

11.11.2009      Porin 18m kilpailu. Eilen lauantaina aloitin kauden 2009-2010 kilpailut. Porin 18m kisa meni hieman odotuksia paremmin. Muutettuamme Tampereelle marraskuun alusta ei sisämatkoja ole tullut harjoiteltua ollenkaan. Vasta kisaviikolla sain siirrettyä tähtäinkiskon niin, että "tikanheitto" mahdollistui. Muuten harjoitukset ovat olleet 70 ja 50 metristä, jotka ovat parantuneet mukavasti syksyn aikana. 

Porin ensimmäinen kierron oli tasainen yhtä 27 pisteen sarjaa luukuunottamatta. Tulokseksi 287. Toisella puoliskolla alussa sarjat olivat joko 30 tai 28 pistettettä. Piti puoleen väliin napauttaa tauluun myös 27 pistettä kerran. Huonoa sarjaa tasapainottamaan ammuin viimeisellä 9 nuolella vain yhden pois täysistä. Puolikkaan tulokseksi 290 ja lopputulemaksi 577, jolla heltisi 2. sija Tekoniemen Antin ampuessa 581. 

Seuraavaksi kilpailen viikon kuluttua Vaasassa. 

19.10.2009      Sain päivitettyä sivut ajantasalle. Muutamme viikon kuluttua Tampereelle, jossa työt jatkuvat etänä. Tampereella harjoittelu tehostuu, sillä siellä on käytössä läpi talven 70m:n rata.

Taulu-MM Etelä-Korea, Ulsan 20096.9.2009          Pudotuskilpailu. Tänään iltapäivällä ammuttiin tähtäinjousen pudotukset. Saavuimme kentälle puolen päivän aikaan. Ilma oli todella lämmin ja tuulinen.

Harjoitusammunnassa ammuin ensimmäisen laukauksen kolmoseen kello kahdeksaan. Sinne meni myös toinen ja kolmas laukaus. Tuuli tuli oikealta takaa pyörien ampujien yläpuolella nousten katsomon takaa. Ajattelin, että viritykseni vie tässä tuulessa voimakkaasti vasemmalle alas, enkä sen enempää asiaa miettinyt. Sain vasta neljännellä eli viimisellä harjoitussarjalla nipun keskelle.

Ensimmäisen kilpailusarjan ammuin reippailla jännityksen siivittämillä laukauksilla 54 pisteen tasoisesti. Valko-Venäläinen vastustajani vastasi tähän ampumalla 51 pistettä kuutosella, jonka kuvittelin olevan yksi minun nuolistana. Toisella sarjalla jännitys hieman laantui ja suorituksiin tuli parempi kontrolli. Paukut lähtivät harvinaisen nopeina ja vahvoina antaen neljä kymppiä, ysin ja yhden kuutosen. Kuutonen osui vasemmalle tuulen alapuolelle hieman pehmellä laukauksella. Pisteitä kertyi toisella sarjalla 55 kaverin ampuessa toisella sarjalla 56. Lopputulos 109-107 suomalaisen hyväksi.

Toisella kierroksella vastaan asteli alkukierroksen 5., Taiwanin Kuo. Luottamus ammuntaan oli valtava. Paukut lähtivät päättäväisinä. Ensimmäisellä sarjalla ammuin kaksi kymppi, kolme ysiä ja kuutosen vasemmalle alas. Pisteitä siten 53 Kuon 55 vastaan. Toisen kierroksen aloitin kympillä, jonka jälkeen hivenen pehmellä laukauksella alaseiska. Loput laukaukset pysyivät keltaisella, mutta valitettavasti yksikään laukauksista ei osunut kymppiin. Toinen sarjakin meni Kuon nimiin pistein 53-56. Lopputulos 111-106 Taiwanilaisen hyväksi. Lopullinen sijoitukseni on 46.

Pudotukset menivät ammunnallisesti loistavasti. En tänä kesänä ollut ampunut yksiäkään pudotuksia näin vahvasti. Pudotuksiin mentäessä muutin jonkin verran mieletilaani samaan suuntaan, jolla viime kesänä osuin hyvin.

Kilpailuiden jälkeen jousta purkaessani aloin ihmettelemään, miksi pystysuunnassa tähtäin oli 1,5mm alempana kuin eilen ja sivusuunnassa tähtäin oli ulkona säädön äärilaidassa. Kun otin lavat irti, huomasi, että lapataskun korjauslevy oli jälleen irronnut!!! Uskomatonta! Sama ongelma, kuin muutama päivä sitten eräässä harjoituksessa. Toisin sanoen, tämä selittää miksi, tähtäimerkki ei pitänyt yhtään paikkaansa. Tällä oli myös vaikutusta itse jousen toimintaa...

Noh, ongelma korjaantui sillä, että kävelin Samicin kojuun ja laitoin pari kappaletta Agulla Ultra -keskiosia ja Mastersin lapoja. Toisin sanoen Win&Win ei kuulu enää jousivalikoimaani.

Näistä tunnelmista Ulsan, Etelä-Korea hiljenee.

5.9.2009          Harjoitukset ennen pudotuskilpailua. Tänään nukuimme pitkään jä lähdimme iltapäiväksi harjoittelukentälle valmistautumaan huomiseen pudotuskilpailuun. Kaiken kaikkiaan ammunta toimi hyvin. Suoritukset pysyivät tasaisen pituisina ja laukaukset lähtivät vahvoina. Harjoittelimme muutaman kierroksen 12 laukauksen skaboja. Tulokset vaihtelivat 108-114 välillä, joka hyvää tasoa minulle.

Huomenna aamupäivästä tähtäinnaiset aloittavat eliminointinsa. Iltapäivällä on meidän vuoromme.

4.9.2009          Alkukilpaillu, FITA. Tänään ammuttiin FITA ihanteellisissa olosuhteissa. Kärjen tuloset kertovat paljon. Korean Oh ampui 90 metrillä uuden maailmanennätyksen 342 ja lopun kisan todella hyvin rikkoen FITAnkin maailmanennätyksen. Uusi ME on 1386!

Omalta kohdaltani kilpailu meni kaiken kaikkiaan kivasti. Tämän vuoden FITA-keskiarvoni oli ennen tänään ammuttua tulosta noin 1277, jonka ylittäminen oli tavoitteenani. Tänään tarkastettu tulos oli 1288. Tällä irtosi 60. sija.

Ensimmäinen matka alkoi loistasti. Paukuttelin ensimmäisellä sarjalla 57 pinnaa, jolla johdin kilpailua kymppien turvin. Toisella sarjalla tauluun tipahteli 53 pinnaa. Ammunta toimi kuin loistavasti. Erityisesti kolmannella sarjalla suoritkset lähtivät nopeina ja keskeltä, mutta valitettavasti nippu jäi kello yhteen tuoden vain 48 pointsia. Neljännellä sarjalla sarjalla osumat olivat vielä ylhäällä - 47 pistettä. Kahdella viimeisellä sarjalla sain ammuttua virkamies viiskymppisen ja viimeisellä 52 pistettä. 90 metrin tulos 307 ja kaikkien aikojen toiseksi paras kyseisltä matkalta.

70m Aloitettiin mukavalla 55 pisteen sarjalla. Tämän jälkeen tauluun alkoi ilmestyä aina kaksi osumaa selkeästi muiden yläpuolella tuoden 7-8 pistettä. Kahden sarjan (52/53) jälkeen havaitsin, että kyseessä oli samat nuolet. Tässä vaiheessa vaihdoin toisen näistä varanuoleen (valitettavasti viiinessä oli vain yksi varauoli). Neljännellä sarjalla tauluun tipahti 54 pinnaa. Viidennellä sarjalla nuolet löysivät tiensä oikeaan osoitteeseen - 56 pinnaa. Viiminen sarja oli katastrofaalinen. Ensimmäisellä nuolen pamautin vasemmalle kasiin, toisen yläseiskaan. Tajusin, että ylös mennyt seiska oli toinen ylösmenevistä putkista. Tässä vaihessa v-käyrä hivenen nousi ja pilasin turhaan loput laukaukset - 48 pistettä. Matkatulos 318.

50 Metrin alku meni pahasti säätämiseksi. Ammuin esimmäisen nuolen huonolla laukauksella äksään ja kaksi parempaa laukausta yläysille ja -seiskalle. Toisella sarjalla nuolet olivat taas ylhäällä - 24 pistettä. Kolmannella sarjalla 26 pistettä yläosumilla. Samaa rataa meni neljäskin sarja. Tästä eteenpäin, kun sain tähtäimen kohdalleen, kaikki sarjat olivat vahintää 27, paitsi viiminen sarja (26 pistettä) - tarkalleen 330 vaihtia. Alun tähtäinsähläykselle löytyi selkeä syy. Kun eilen tein uuden alanokinpaikan ja ammuin merkit uudelleen, kaikkien muiden matkojen paitsi 50m merkki nousi ylöspäin. 50m Merkinkin olisi pitänyt nousta saman verran, mutta eilinen tarkastus ei ollut riittävä laadukas. 322 pistettä.

30 Metriä on taas täydellinen mysteeri, kuten parin viikkoa sitten Järvakandissa. Sain kasaan 341 pistettä. Kahdeksikkoja ammuin yhden. Kymppejä kun ei vaan tullut. Nuolet olivat ympäri keltaista riippumatta minkälaisia suorituksia ampui. Tarkistin jänneväliä (Shanghaissa 30m alku meni tämän takia reisille), ammuntaa yms., mutta mitään selitystä ei osumattomuuten löytynyt. Jossain vaiheessa matkaa usko oli koetuksella, mutta sain edes loppuun kangettua toiseksi viimeiselle sarjalla ainoan bingon ja viimeisellä sarjalla 29 pistettä. Tämän vuoden 30m tulokset ovat olleet luokattoman huonoja!

Kerrankin kilpailusta on hyvää osumadataa saatavilla. Laura merkitsi kaikki osumat järjestyksessään, kuten myös osumisiin liittyvät purkamiset. Tälläistä dataa pitäisi olla lähes jokaisesta kilpailusta, mutta ilman henkilökohtaista valmentajaa se on lähes mahdotonta.
 
Huomenna taljat ampuvat ensimmäiset pudotuksensa. Me jatkamme pudostuskisan merkeissä sunnunaina.

3.9.2009          Eilen harjoitukset eivät menneet kovinkaan ihmeellisesti. Olo oli kuin olisi ampumassa ensimmäistä kertaa jousipyssyllä: miten teinkään tämän kohdan suorituksesta, mitenkäs tuo työnnön ja vedon tasapaino menikään, missäs kohtaan se ankkurointi olikaan, mitenkäs sinne keskelle oikein osuttiinkaan... Kepit taulussa olivat myös sitä luokkaa kehnosti, että täytyy olla tyytyväinen ettei ollut pisteiden tarkastuksen aika;)  Kolmestakymmenestä metristä ei olisi tullut edes 330 pistettä, sillä kymppiin nuolet löysivät tiensä vain harvakseltaan..

Tänään aamulla kävimme muutaman tunnin ampuilemassa ennen kuin menimme katsomaan Lauran alkukilpailua. Onneksi nyt hommassa oli jotain järkeä tekemisen puolella, mutta ei se nippuina näkynyt taululla. Ammuin 70 m:stä osumakuviot nuolille ja ilmeni, että yksi kisanuolista oli alkunut puoltamaan pahasti yläkanttiin. Toiseksi nokinpaikka oli väljentynyt, joten väsäsin jänteelle uuden alanokinpaikan. Tämän jälkeen tarkistin tähtäinmerkit vielä kerran jokaiselta matkalta. Merkit nousivat hivenen, eli noin 0,4mm.

Viime päivien treenit eivät ole menneet yhtä hyvin putkeen kuin ennen Shanghain World Cuppia. Tämän ei anneta häiritä, vaan huomiseen kilpailuun lähdetään luottavaisin mielin.

1.9.2009        Viralliset harjoitukset. Pääsimme tänään treenaamaan ensimmäistä kertaa International Achery Centerin kentälle, jossa kilpailut ammutaan. Centerissä on loistavat kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet. Kenttä oli todella tuulinen verrattuna yliopiston jousiammuntarataan, jossa olemme edellisinä päivinä paukutelleet. Näimme tänään Coach Kimiä, joka kertoi, että tämänpäiväinen kova tuuli on normaali tällä kentällä. Toisin sanoen, luvassa on tuuliskaba. Toisaalta kuulemamme mukaan kilpailukenttä on lähes tyyni verrattuna yhden kisahotellin harjoittelukenttään.

Ammunta kulki tänään normaalisti. Suorituksissa ei ollut mitään negatiivista sanottavaa, mutta ei kyllä suurempaa kehumistakaan. Osumissa ei ollut hurraamista, mikä meni osakseen tuulen piikkiin. Valitettavasti tyynillä jaksoillakaan nippuja ei tuntunut muodostuvan millään. Osumat pysyivät ihan OK alueella, mutta turhan tasaisesti ympäriinsä levinneenä.

Huomenna jatkamme epävirallisten harjotusten merkeissä taljajousien aloittaessaan urakkansa.

31.8.2009        1. Harjoituspäivä. Saavuimme Koreaan toissapäivä 20h matkustamisen jälkeen. Tähtäinjousiampujat matkustivat omalla porukalla taljampujien ja joukkueenjohdon saavuttua paikalle jo hivenen aikaisemmin. Tähtäinjoukkueen muodostavat Antit Tekoniemi ja Mansukoski sekä Laura Kourula minä mukaanlukien.

Hotelli on laadukas, mutta ei vedä vetoja Shangain luksukselle. Harjoittelukenttiä on täällä kolme, eli jokaiselle hotellille omansa. Eilen kävimme ottamassa tuntumaa omaamme. Harjoittelemme samalla kentällä kuin korealaiset, joka näkyy median määrässä.

Eilen ammunta toimi ja osui todella hyvin. Teknisesti yksi kesän parhaista harjoituksista. Ilma oli lähes tyyni, lämmintä oli noin 24 astetta ja taivas pilvien peitossa. Laukauksia ei kertynyt kuin vain 70, sillä olimme ainoastaan iltapäivän session aikaan radalla.

2. Harjoituspäivä. Tänään olikin sitten erilainen päivä. Eiliset merkit eivät pitäneet lainkaan paikkaansa Tarkistin kyllä jännevälit yms., mutta kaikki näyttivät olevan OK. Harjoittelimme joukkuettakin muutaman sarjan verran. Tulokset vaihtelivat ensimmäisen 197 ja viimeisen 219 pisteen välillä.

Kun olimme pakanneet tavarat, otinkin keskiosan mukaani bussiin. Huomasin tässä vaiheessa, että yksi lapataskujen metallisista fyllinkipalaloista oli pudonnut. Ei muuta kuin takaisin radalle selvittämään tilannetta. Win&Winin edustajat olivat valitettavasti jo lähteneet, mutta onneksi satuin löytämään irronneen palan laukun pohjilta. Siitä sitten leikkikaluja liimailemaan ja testaamaan, kuinka asetukset muuuttuvat. Okei, merkit palasivat eilen tarkistetulle tasolla.

Huomenna ammutaan virallisia harjoituksia, mutta tähtäinmiesten alkukilpailu on vasta perjantaina. 

31.8.2009        Järvakandi Open. Toissa viikonloppuna suuntasimme Järväkandiin ampumaan FITAa, joukkue- ja pudotuskilpailuja.

Shanghain kisojen jälkeen ammunta ei ole toiminut läheskään niin hyvin kuin ennen World Cuppia. Tämä näkyi hyvin lauantaina ammutussa FITAssa. 90m harjoittussajat kulkivat hyvin, mutta ensimmäinen kilpailusarja floppasi pahasti - vain 41 pistettä. Seuraavilla sarjoilla en saanut alun huonoa sarjaa korjattua, joten lopputulemaksi 289 pistettä.

70m Alkoi mukavasti. Puolessa välissä pisteitä oli 165, joten 330 vauhdissa mentiin vahvasti. Harmittavasti 4. sarjalle tuli pimeä hetki ja tauluun vain 47 pistettä. Kaksi viimeistä sarjaa naputti nihkeästi ja lopputulemaksi 320 pistettä. 50 Metrillä osuminen oli loistavaa. Paremmilla normaaleilla suorituksilla osuma oli 10 ja kehnoilla nuoli pysyi vielä mukavasti silti keltaisella. Puolessa välissä pisteitä oli kertynyt 169, joka on loistavaa vauhtia. Valitettavasti 3. viimeisellä sarjalla aika meinasi loppua eikä kukaan ollut takana laskemassa jäljellä olevia sekunteja. Pari sekuntia ennen ajan loppua ammuin vahingossa naapurin klikkeristä ja tuloksena nolla pistettä. Lopuilla sarjoilla en saanut enää samaa fiilistä kuin alussa eikä kymppejä tullut vaadittua vauhtia. Viideltä kympiltä siten pisteitä 324.

30m Oli mysteeri. Lopussa odotti yllätys, kun pisteet tarkistettiin. Kasassa vain 341. FITAlta kokonaistulokseksi 1275 ja kolmas sija.

Sunnuntaina jatkettiin pudotuskisan merkeissä. Ensimmäisellä kierroksella minulla ei ollut vastustajaa. Pisteitä kertyi 108. Toisella kierroksella pisteitä kertyi 110 ja reilu voitto. Kolmannella kierroksella voittoon riitti 103. Valitettavasti neljennesfinaalissa tuli noutaja pistein 103-107.

Joukkuekilpailussa Wilhelm Tellin tähtäinjoukkue (Aki Virtanen, Vesa Vaajamäki ja minä) loisti ja voitti kilpailun! Kilpailu ammuttiin Hit/Miss -tauluun, jota ei ole noteerattu aikaisemmin kuin opiskelijoiden arvokisoissa. Näin ollen ampumamme tulokset ovat epävirallisia Suomen ennätyksiä.
 

12.8.2009      Lisäsin Kuvat välilehdelle linkin Shanghain kuvista.

7.8.2009        Shanghai 7. päivä, pudotukset. Aamulla tähtäinnaiset aloittivat urakkansa. Ensimmäisellä kierroksella Laura ampui tasan isäntämään Ruyu Ouyangia (1328) vastaan. He päätyivät tasatulokseen 103, joten ratkaisu siirtyi uusintanuolille. Ensimmäisellä laukauksella molemmat ampuivat kympin. Toisen uusintanuolen Ruyu ampui kasille Lauran paukauttaessa nuolen ysiin, joten voitto Lauralle ja pääsy 32 parhaan joukkoon. Toisella kierroksella Laura ampui Saksan Elena Richeriä vastaan (1323). Ensimmäinen sarja mentiin tasatahtia pistein 51. Toisella sarjalla Elenalta karkasi kolmas nuoli viitoseen ja viimeinen nuoli vielä neloseen ja tulokseksi 99. Laura pystyi pitämään nuolet nätisti keltaisen tuntumassa ampuen 10-10-9-9-8-8. Näin voitto Lauralle henkilökohtaisella ennätyksellä pistein 105-99.

Kolmannella kierroksella vastaan asettui Schuh Berengere (1360), joka ampui FITAlla uuden Euroopan ennätyksen kolmellakympillä 358 pistettä. Ensimmäisellä kierroksella Schuh naputti tauluun 56 Lauran sotkeutuessa ylä- ja alaosumiin ampuen 49. Toisella sarjalla Laura onnistui samalla tavalla kuin ensimmäisellä ampuen 50 pistettä. Schuh hermoili alkuun kolme seiskaa, jonka jälkeen nuolet pysyivät nätisti kympin tuntumassa. Lopputulos siten 99--106 saksalaisen hyväksi. Laura siis sijottui 16. joka on mahtava suoritus.

Omalla kohdalla päivä oli vähintäänkin monimuotoinen. Epävirallisissa harjoituksissa osumat pysyivät noin ysin keskiarvolla  ja laukaukset olivat ihan OK. Epäviralisten harjoitusten jälkeen meillä oli kaksi sarjaa aikaa ampua virallisella kentällä. Tuuli yltyi tässä vaiheessa kohtuu kovaksi. Ensimmäisellä laukauksella testasin tuuli voimakkuuden ampumalla keskelle. Osuma oli oikealla kuutosella. Ukrainan vastustajalla ensimmäinen laukaus osui samaan paikkaan. Lopuilla paukuilla otin ennakkoa vasemmalle punaiselle ja siniselle. Osumat pysyivät pystysuunnassa hyvin, mutta sivusuunta oli kasilta kasille.

Toinen harjoitussarjasarja oli katastrofi. Ensimmäinen laukaus tuulen alapuolelle pummiksi ja toinen laukaus tuulen yläpuolelle kakkoseen. Tässä vaiheessa iski pieni epävarmuus. Sain kumminkin loput nuolet ysiin.

Ensimmäinen kisasarja piti sisällään kaksi ensimmäistä jännärilaukausta alakasiin, tämän jälkeen yläkasi, ysi, alakasi ja lopuksi kymppi. Toisin sanoen sarja antoi 51 Ukrainan Hrachovin apuessa 56 pistettä. Toisella sarjalla sain paukut lähtemään todella hyvin, mutta valitettavasti kaikki osumat olivat ysejä juuri kympin yläpuolella. Kaveri naputti tähän väliin 57 pistettä, joten voittajasta ei ollut epäselvyyttä. Lopputulema oli siten 105-113. Toissapäivän tasosta jäin ehkä pari pari pistettä uupumaan. Lopullinen sijoitukseni oli siten 42.

Huomenna Shangaihin odotetaan saapuvan taifuuni, joten mielenkiinnolla odotan josko joukkuekilpailu tullaan perumaan.

5.8.2009        Shanghai 6. päivä, FITA. Ensimmäisen kerran tämän kesän aikana pystyn olemaan tyytyväinen sekä tulokseen että ammuntaan. Ei juurikaan haittaa että tulos jäi pisteen kuuluisasta tonnikolmestasadasta. Alkukierroksen sijoitus oli 28.

Ennen viimeistä neljää sarjaa kolmellakympillä en ollut saanut yhtään bingoa aikaiseksi. Muutamat 29 sarjatkin olivat todella kuraisia. Oikeastaan en saanut kertaakaan edes kolmea nuolta samalle suunnalle taulussa. Putket harottivat ympäri keltaista miten sattuu ja jousi piti laukaistessa karmeaa ääntä. Akin vinkistä päätin tarkistaa jännevälin, joka oli tippunut 2.5mm. Juurikin sille alueelle, jossa niputus jousellani heikkenee huomattavasti. Lisäsin kolme kierrosta jänteeseen. Seuraavat neljä sarjaa olivatkin täydet. Toiseksi viimeinen sarja oli x-bingo ja viimeinen x-x-10. Lopputulokseksi siten 1299.

50 Metriä alkoi lepposasti. Tähtäin oli heti kohdallaan ja 12 nuolen jälkeen pisteitä oli kertynyt 111. Seuraava kuusi nuolta oli pienoinen pettymys - 51 pistettä. Neljäs kuudennes antoikin 58 pistetettä yhdellä kahdeksikolla. Loput sarjat kulkivatkin tasaisesti ja matkatulokseksi siten 330, joka on tämän kesän ennätys.

Ei ollut ensimmäinen kerta, kun 70m alkaa nihkeästi. Vaikka olin tarkistanut tähtäinmerkin harjoituspäivinä monta kertaa, alkoivat nuolet putoilemaan pahasti alle. Seiskoja ja kaseja sateli solkenaan. Ensimmäinen sarja olikin vain 48 pinnaaa. Toisella sarjalla tähtäin vielä haki, kun nuolet väkisin tahtoivat sitten lentää vasemmalle - 51 pistettä. Tämän jälkeen tähtäin olikin kohdallaan ja loput sarjat tikkasivat 55-54-55-54. Matkatulos oli siten siis 317.

Pisin matka alkoi loistavasti. Suoritukset pysyivät nopeina ja laukaisut olivat puhtaita. Ensimmäiset sarjat olivat 54-54-51. Oli kiva ohimennen katella tulostaulua, kun oma nimi pyöri 7. sijalla;). Alun loistavilla sarjoilla jännittys oli kova. Kun aloin sopeutumaan tilanteeseen, suoritustaso laski selvästi. Tähän asti kaikki paukut olivat pysyneet kasin sisällä. Neljännellä sarjalla seiskoja tuli jo kaksi ja kaksi viimistä satsia olikin tavan taistelua. Lopetus oli siten 50-48-46. Eli laski kuin lehmän häntä;)

Kaiken kaikkiaan päivä oli hyvä. Taakse jäi vino pino loistavia ampujia. Olen huomannut, että itselläni positiivisuus läpi kisan on erittäin tärkeää. Iloisuus ja nauraminen lievittää stressiä eikä negatiiviset, suorituksia heikentävät ajatukset, pääse pintaan. Tähän osa-alueeseen olin tyytyväinen.

Ilma tänään oli mielenkiintoinen. Stadioni oli todellinen pätsi. En muista milloin viimeeksi olen ampunut noin kuumassa ja kosteassa. Tuuli oli tasainen vasemmalta puhaltava ja helpohkosti tähtäimellä ennakoitavissa. Huomiseksi on luvattu vielä pari astettetta kuumempaa ja selkeästi tuulisempaa. Eivät tähtäinnaiset ja taljamiehet pääse yhtään sen helpommalla;)

Päivän opetus?

- Jänneväli on TÄRKEÄ! Kansainvälisissä kilpailuissa ampujat säätävät jänneväliä kesken kisan eikä turhaan.

- Eetu mainitsi osuvasti 90m metrin lopussa Bob Marleyn sanoin: "in every life we have some trouble, when you worry you make it double". Toisin sanoen, jos kisoissa joku kohta alkaa mättämään, sitä ei todellakaan kannata jäädä murehtimaan. Paras tapa on ignorata koko asia ja antaa mennä vaan.4.8.2009        Shanghai 5. päivä, viralliset harjoitukset. Tänään aamuvuorossa virallisia harjoituksia ampuivat tähtäinmiehet ja taljanaiset. Iltapäivällä oli vuorostaan tähtäinnaisten ja taljamiesten vuoro. Sää oli iltapäivään saakka hiostavan kuuma. Aurinkokin vilahti jossain välissä. Iltapäivän harjoitusammuntaa lyhennettiin reilulla tunnilla, sillä vettä alkoi satamaan reippaasti. Ampujia ei varsinaisesti vilvoittava sade haitannut elohopean pyöriessä 30 asteen tuntumassa.

Tämän päivän treenin tavoite oli sama kuin eilen. Vielä kerran tarkastettiin kaikilta matkoilta merkit ja siinä samassa ammuttiin osumakuvioita. Eiliseen loistavaan ammuntaan en ihan päässyt, mutta ammunta tuntui silti kivalta. Oikeastaan vain seiskakymppi antoi pari huonoa vain juuri ja juuri 50 pisteen ylittävää sarjaa muiden matkojen toimiessa leppoisasti.

Eilen 30 metrillä osumat jäivät vasemmalle, joten lopuksi tarkastin ilmeneekö vielä tänään samaa ongelmaa. Kyllä vain, nippu muodostui uudestaan juuri ja juuri kympin puolelle  kello yhdeksään. Toisin sanoen, huomenna ennen 30 metrin aloitusta tähtäintä tulee siirtää hieman ulos.

Huomisen kisan tavoitteena on ylläpitää positiivinen fiilis läpi koko päivän meni miten meni. Tämän lisäksi, kun ajatus pysyy riittävän vahvana jälkipidossa jokaisessa paukussa, eivät suoritukset jää kesken. Tämä pitää myös laukaukset nopeina ja napakoina.

Sääennusteen mukaan huomenna tulee vettä taivaan täydeltä, joten heti aamusta voi varautua sadekelin renkailla;)

Tulevaa ohjelmaa: keskiviikkona FITA tähtäinmiehet/taljanaiset, torstaina FITA tähtäinnaiset/taljamiehet, perjantaina henkilökohtaiset pudotukset, lauantaina joukkueet/mixed team ja sunnuntaina finaalit. 

3.8.2009        Shanghai 4. päivä. Tänään harjoiteltiin vielä epävirallisesti, mutta kumminkin kisakentällä. Ilma oli lähes tyyni, eikä sateesta ollut tietoakaan. Tosin aurinkoakaan ei ole vielä tämän reissun aikana nähty.

Treenin tavoitteena oli tarkistaa eilen ammutut tähtäinmerkit, jatkaa nuolten osumakuvioiden ammuntaa ja pitää sama hyvä fiilis päällä ammunassa kuin eilen. Homma lähti toimimaan heti ensimmäisestä laukauksesta ilman suurempia moitteita. Osumakuvioiden yhteydessä 90 metrin tulokseksi tuli mukavat 307.

Merkkien ja nuolten tarkistaminen jatkui sitten 70 metrillä. Vaikka enimmäinen laukaus oli kuutonen oikealla, ei yksikään seiskakympin sarjoista tippunut alle 55 pisteen - harvinaista herkkua tältä kesältä. Oli mukavaa jatkaa samaa naputtelua 50 metrillä. Toisaalta kyseisillä sarjoilla jäi pahasti tulemaan Korean naisampuja Joolle, joka muutaman sarjan verran tikkasi samaan tauluun kymmenellä nuolella 9.8 pisteen keskiarvolla. Noin hienosta ammunnasta tulee itsekin hyvälle mielelle!

Lyhimmällä matkalla korkeussuunta oli kohdallan, mutta osumat pysyivät päättäväisesti kympin vasemmassa laidassa, ysillä ja taisi sinne yksi kahdeksikkokin livahtaa. Sivusuuntaa en lähtenyt korjaamaan, vaan tarkistan vielä huomenna virallisissa harjoituksissa esiintyykö samaa ilmiötä.

Kaiken kaikkiaan treeni oli yksi tämän kesän parhaista. Positiivisella fiiliksellä on hyvä lähteä huomiseen viralliseen harjoitukseen. Illalla käyn nuolet läpi: sulat, nokit ja yhteen putkeen pitää vaihtaa kärki.

PS. En ole enää Jousiampujainliiton Foorumin käyttäjä, joten en myöskään lue siellä lähetettyjä maileja. Luen nykyisin siis vain mailia mhatava@yahoo.com.

2.8.2009        Shanghai 3. päivä. Luulimme alunperin, että pääsemme harjoituskentälle jo eilisestä alkaen, mutta kenttä oli valmis vasta tänään. Sekä harjoitukset että kilpailut tullaan ampumaan stadionilla. Tänään sateen aikana kentällä oli rasvatyyni, mutta sateen lakattua tuuli alkoi pyörimään haastavasti. Ilma on muuten kuin saunassa ampuisi.

Kolmen päivän tauon, aikaeron ja matkustuksen huomasi ammunnassa. Aluksi ei meinannut edes muistaa, kuinka ammutaan. Seuraavaksi kaikki palasi mieleen eikä hommasta meinannut tulla mitään. Aamun harjoitusta ei helpottanut se, että olin virittänyt jouseen väärän jänteen väärine nokinpaikkoineen...

Iltapäivällä lounaan jälkeen homma lähtikin liikkeelle toisella vaihteella. Oikea jänne palautti niput kohdalleen, ja ammunta parani paranemistaan. Viimeisillä sarjoilla sain ammunnan kulkemaan todella hyvin ja osumat olivat sen mukaisia. Kaikenkaikkiaan treenistä jäi todella hyvä maku!

Huomenna on vielä vapaat harjoitukset, tiistaina ammutaan virallisten harjoitusten merkeissä, keskiviikkona ampuvat tähtäinmiehet ja torstaina tähtäinnaiset alkukierroksen.

31.7.2009        Shanghai 1. päivä. Lähdimme eilen illalla Helsingistä kohti Kiinaa. Lentokentällä odottikin ikävä yllätys, sillä koneemme oli yli neljä tuntia myöhässä. Lopulta pääsimme perille Shanghaihin. Koko porukalla oli suuret odotukset hotellin suhteen, sillä majapaikallemme oli annettu täydet viisi tähteä. Myönnettäköön, että suurista odotuksista huolimatta hotsku yllätti koko porukan todella positiivisesti.

Huomenna lähdemme tarkistamaan harjoituskentän kunnon.

29.7.2009        SM-kilpailut Tampere. Viime viikonloppuna ammuttiin Tampereella tauluammunnan SM-mitaleista. Odotukset olivat korkealla loistavan ammunnan ja hyvän fiiliksen vuoksi.

Olin päättänyt, että pysyn positiivisella asenteella läpi kilpailun tapahtuipa mitä tahansa. Ammunta toimi kuin unelma alusta asti. Ensimmäisestä sarjasta alkaen nuolet pysyivät juuri ja juuri keltaisella vaikka laukaukset olivat loistavia. Valitettavasti kymppiin nuoli osui ensimmäisen kerran vasta 15. laukauksella. Mitä tehokkaampia paukkuja ammuin sitä enemmän osumat olivat oikealla – tai vasemmalla. Mielessä kävi, että nyt on säädöissä jotain mätää. Ensimmäisellä kierroksella pisteitä sain kasaan 315, joka tuntui vähältä ammunnan laatuun nähden. Hyvä fiilis pysyi läpi kierroksen ja onnistuneiden laukausten osuus oli todella suuri.

Toisella puoliskolla ammunta pysyi vakaana, mutta yhtään oikeaa nippua en saanut aikaiseksi. Kilpailun viimeisellä sarjalla olin varma, että taulussa olisi ollut pisteitä 59, sillä suoritukset olivat lähes täydellisiä. Kun taustalla tilanne tarkistettiin, niin valitettavasti pisteitä olikin vain 55. Lopputulos toisella puolikkaalla oli 320. Tulos riitti alkukierroksen voittoon. Olin saanut pidettyä positiivisen ja iloisen fiiliksen läpi kilpailun ja voin sanoa, että koskaan aikaisemmin en ollut nauttinut kilpailusta niin paljon kuin lauantaina. Vain yksi f-alkuinen sana pääsi suusta seiskan jälkeen, mutta sekin meni nopeasti ohi, kun kilpakumppanit muistuttivat iloisuudesta ;).

Lauantaina ammuttiin vielä joukkuekilpailu. Olimme alkukierroksen jälkeen ensimmäisenä tuloksella 1848. Joukkueessammehan ampui viime talven kultainen joukkue, eli Laura, Aki ja minä. Ensimmäisenä vastaan asteli Artemiksen joukkue, joten kyseessähän oli pääkaupunkiseudun hegemoniaottelu. Voittajaksi selviytyi WT:n joukkue pistein 203-179. Seuraavaksi ammuimme Oulun jousimiehiä vastaan. Valitettavasti emme saaneet pumppua toimimaan missään vaiheessa. Tuuli sotki ammuntaamme ja sorruimme huonoihin osumiin – millä muulla sitä sitten häviää;). Turpiin tuli pistein 189-194.

Sunnuntain pudotuskilpailu alkoi hyvällä ammunnalla. Osumat eivät tosin olleet samaa luokkaa. Kun lauantaina lähes tyynessä nuolet pysyivät juuri ja juuri keltaisella, ei sunnuntain tuulessa ollut tietoakaan keltaisista. Jos ampui oikein hyvän paukun, osuma löytyi oikealta. Normaalilla suorituksella nuolet saattoivat olla sivusuunnassa kummalla puolella tahansa ja vähän pehmeillä paukuilla oikeanpuoleinen tuuli vei osumia kauas vasemmalle. Ensimmäisellä kierroksella irtosi voitto Järvisen Raimosta pistein 78-102. Toisella kierroksella Kinnusen Asko oli parempi pistein 100-97. Lopullinen sijoitus oli harmittavasti vasta 13.

Kilpailun jälkeen päätin mennä tarkistamaan harjoittelukentälle, missä kunnossa säädöt ovat. Otin kilpailunuolista parista sulat irti ja ammuin 70m sulaton testin. Olin säätänyt sulattoman lentämään seiskaan klo 11. Kahdesta sulattomasta toinen lensi oikealta taustasta ohi todella notkeana ja toinen osui oikealle pysyen juuri ja juuri taustassa.

Mitä oli tapahtunut? Kisaviikon maanantain sain uuden setin x-kymppejä. Vanhat olivat sen verran ammuttuja, että ajattelin pistää nuolia hieman lisää. Tein putket valmiiksi ja ammuin yhtenä tyynenä päivänä osumakuvioita 70m. Olin ohittanut muutaman kriittisen vaiheen, eli spinen testaamisen kuten myös testaamisen sulattomina. Oletin, että uudet putket ovat vain hivenen jäykempiä kuin vanhat. Tämä on ollut tilanne aikaisemmin uusien putkien kanssa. Oletin siten, että vanhoilla putkilla ammutut säädöt pitävät paikkansa myös uusille nuolille. Valitettavasti näin ei ollut.

Uudet nuoliputket olivat todella paljon löysempiä kuin vanhat. Spine-testerillä ero ei ollut kuin 5-10 yksikköä. Seuraavaksi testasin, että kuinka paljon uusien nuolien perästä pitää katkaista, jotta ne käyttäytyvät kuin vanhat. Kun olin katkaissut noin 9mm perästä, sulattomien ja sulallisten suhde muuttui samaksi kuin vanhoilla putkilla. Tämä kuulostaa, jokseenkin uskomattomalta, mutta sarjoissa voi olla hurjia eroja. Ammuttuani osumakuviot kaikille 12 uudelle nuolelle sulattomana, kävi ilmi, että mahdollisesti vain yksi putki oli samaa jäykkyysluokkaa kuin vanhat 450-putket…

Mitä tästä opimme? Älä koskaan lähde kisaamaan välineillä, joita ei ole testattu!

Onni onnettomuudessa oli se, että nyt kun vedin testisyklin läpi uusin putken kanssa, pääsin osumiseen, jollaista en ole aikaisemmin kokenut. Paranevaan osumiseen on vaikuttanut myös muutos ampuma-asentoon, jonka tein Belgradin kisojen jälkeen. Oikeastaan ensimmäistä kertaa koko vuoteen suoritus on täysin hallinnassa.Tästä on hyvä lähteä huomenna Shanghain World Cuppiin kisaamaan.

22.7.2009     Kouvolan FITA, Univeriadit Serbiassa ja Riihimäen 70m kilpailut. Lauantaina 3.7. ajelimme Tekoniemen Antin ja Lauran kanssa Kouvolaan tarkistamaan päivän FITA-kuntoa. 90m alkoi mukavasti ja puolessa välissä pisteitä oli kasassa 153 ja ammunta tuntui luotettavalta – ehkä liiankin. Seuraavilla kolmella sarjalla pisteitä kertyikin vain 134. Täten lopputulema oli 287. 70m alkoi jälleen vakuuttavasti: pisteitä 165 ja kolmas sarja olikin vielä mukavat 58 kasilla. Neljännellä sarjalla ammuin 54, mutta viidennellä kierroksella kolmannella nuolella tajusin klikkerin kilauksen jälkeen, että nuoli tippui hyllyltä. Mitään en ehtinyt tekemään ja tuloksena pummi. Viimiseen sarjaan en saanut itsenäni enää kasattua, joten kuudella nuolella pisteitä vaivaiset 49. 70m siten 314. Kahdella lyhimmällä matkallakaan ei sitten ollutkaan mitään mainittavaa: 50m 318 ja 30m 342. Koko FITA oli siten 1261, joka riitti 5. Sijaan.

Kouvolan kilpailun jälkeen lähdimme sunnuntaiaamuna kohti Serbiaa. Jouskarijoukkueeseen kuului Anne Laurila naisten taljassa, Laura Kourula naisten tähtäinjousessa sekä tähtäinmiehiä edustivat Juuso Huhtala, Antti Tekoniemi ja minä. Kävimme tutustumassa maanantaina harjoittelukenttään. Tiistaina  8. päivänä pidettiin viralliset harjoitukset, jolloin myös kilpailukentästä sai tuntumaa. Keskiviikkona oli sitten alkukilpailun aika.  Ensimmäinen 70m kulki tasaisesti. Se ei pitänyt sisällään yhtää hyvää sarjaa vaihdellen 51 ja 54 pisteen välillä. Tulokseksi 316, joka riitti siinä vaiheessa 30 sijaan. Toinen puolisko alkoi reippaasti parilla 56 pisteen sarjalla. Tätä seurasi sitten kolme sarjaa 50 pisteen tuntumaan. Ennen viimistä sarjaa kilpailu päätettiin keskeyttää, sillä päälle nousi ukkosmyrsky, jollaista en ollut aikaisemmin nähnyt. Kun sade hellitti, useita taustoja oli kaatunut, lähes kaikki taulut olivat repeytyneet ja vettä oli kentällä nilkkoihin asti.
Torstaina ammutiin otteluita aina finaaleihin asti. Valitettavasti jouduimme ensimmäisellä kierroksella Tekoniemen Antin kanssa vastakkain.  Henkilökohtaisesti en meinannut saada oikeaa asennetta matsiin, mikä aiheutti huonoja suorituksia. Ase alkoi kampeamaan vasemmalle, joka aiheutti seiskoja ja jopa kuutosia. Ensimmäisen sarjan pisteet olivat tasan 47. Seuraava sarja oli samanlaista kuraa – 48 pistettä. Antti onnistui ampumaan siihen 51. Toisin sanoen, turpiin tuli ja tulos oli sen verran kehno, että loppusijoitus tippui 25 pykälää.

Perjaintaina meillä oli luvassa joukkuekilpailu, jossa vastaan asteli Espanjan joukkue. Ensimmäistä kertaa pääsin ampumaan hit-or-miss tauluun. Taulussa keltaiselta saa yhden pisteen ja muualta nolla pistettä. Olimme aamulla laatineet suunnitelman edellisten kisojen perusteella, että tapahtuipa mitä vain meillä on kentän positiivisin ja iloisin asenne.  Ensimmäisellä kuudella nuolella jäimme pari pistettä uupumaan Espanjaa pistein 3/5. Seuraavalla sarjalla ammuimme tasan 4/4. Kaksi viimistä sarjaa tsemppasimme täydet Espanjalaisten ampuessa molempiin sarjoihin viisi pistettä. Täten 24 laukaksen jälkeen tilanne oli tasan 19. Olimme pitäneet yltiöpositiivista ja iloista asennetta koko kisan ajan. Meillä oli todella varma fiilis ja voisin sanoa, että jopa selkeä henkinen yliote mentäessa uusintanuolille.  Ensimmäiset laukaukset eivät tuoneet ratkaisua molempien joukkueiden ampuessa 2 osumaa. Toisilla uusintanuolilla onnistuimme saamaan 2 osumaa Espanjalaisten ampuessa kaikki kolme nuolta keltaisella. Loistava 19 osuman tulos siivitti meidät 9 sijalle, vaikka hävisimmekin ottelumme. Voisin sanoa, että positiivisella asenteella pystyimme ampumaan osaamisemme ylärajoilla!

Kaiken kaikkiaan Universiadit olivat mahtava kokemus ja järjestelyjen sekä tunnelman puolesta hyvinkin lähellä Olympialaisia. Harmi että ikä tulee vastaan, eikä seuraaviin Universiaadeihin enää ole mahdolista päästä osallistumaan kilpailijana.

 
Riihimäen jousiammuntapyhätössä kilpailtiin 17.7. OR:n merkeissä. Olin päättänyt pysyä positiivilla asenteella koko päivän riippumatta mitä tapahtuisi ammunnassa. Tämä toimikin hyvin. Vaikka osuminen ei ollut parasta mahdollista, nautin silti kisasta enemmän kuin pitkään aikaan. Ensimmäinen kierros meni kesän perusvauhtia 315. Toisella puoliskolla nuolet osuivat hivenen paremmin. Pisteiden yhteenlasku paljasti, että toinen puolisko antoi 322 joten kokonaistulos oli 637. Alkukisaa seurasi pudottelut. Ekalla pudotuksella sain pisteitä kasaan 106. Toinen podotus oli hauska siinä mielessä, että ammuin 10 nuolta keltaiselle enkä saanut yhtään kymppiä! Tuloksena 105 ja voitto pisteellä. Semifinaalissa Akia vastaan naputtelin 108. Finaalissa kohtasimme Mansukosken kanssa. Ensimmäisen kuuden nuolen jälkeen olin perässä kolme pistettä, 53-56. Jälkimmäisellä sarjan aloitin kolmella nätillä kympillä, jonka jälkeen kasi, ysi ja viimeisen paukun ammuin lähes täydellisellä suorituksella kymppiin. Tällä heltisi voitto pistein 110-105.

Ensi viikonloppuna suuntana on Tampereen SM-kilpailut ja seuraavalla viikolla lähtö Shanghain World Cuppiin.

Lisäsin myös Kuvat välilehdelle linkin kuvista reissun päältä. 

1.7.2009        Lappeenrannan, Kurikan ja Tampereen Kilpailut.  Saimaan Jousi järjesti  6.6. 70m metrin kilpailun pudotuksineen. Kilpailun alkaessa lämmintä oli noin neljä astetta ja pientä vesisadetta – eli Suomen kesä parhaimmillan.
Ensimmäinen kierros alkoi mukavasti  57 pisteen sarjalla, mutta valitettavasti loput laukaukset eivät sitten löytäneetkään osoitetaan. Tulokseksi sain kasaan vaivaiset 308 pistettä. Toinen kierros luisti hieman tasaisemmin ja tulokseksi 319. Tämä riitti alkukierroksella toiseen sijaan yleisessä sarjassa. Pudotukset kulkivatkin sitten paremmin. Kierrokset olivat 110-105-109. Tällä irtosi kilpailun voitto Perttu Ronkasen ampuessa finaalissa 101.

1.6.2009         Kultaomena-FITA ja ensimmäinen MM-karsinta. Viikko sitten Turussa ammuttiin ensimmäinen MM-karsinta. Lauantaina oli vuorossa FITA ja sunnuntaina 70m:n round robin kierros, jolle pääsi mukaan 10 parasta ampujaa lauantailta.

Lauantain FITA ei mennyt tuloksellisesti odotusten mukaisesti, vaikka sijoitus olikin kolmas. 90 Metrillä kompastuin vaihtelevaan tuuleen. Keskimatkat eli 70 ja 50 metriä luistivat tasaisesti, kun taas 30m meni hienosti. Lopputuloksena sain kasaan 1249.
Sunnuntaina ammunta kulki tasaisesti. Yhdeksän 12 nuolen ottelua, jotka sunnuntaina ammuttiin kaikki kaikkia vastaan periaatteella,  pysyivät 106 ja 110 pisteen sisällä. Tulokset riittivät seitsemään voittoon. Aki Virtanen ja Antti Tekoniemi veivät voitot kohtaamisissamme. Lopputuksena ensimmäisen karsitaviikonlopun jälkeen toinen sija. Kolme parasta lähtee syyskuun alussa Koreaan. Tilanne tällä hetkellä:

Antti Tekoniemi 2256
Matti Hatava 2225
Antti Mansukoski 2201
Aki Virtanen 2187

12.-13.6. Tampereella ammutaan karsinnan toinen osa.

Viime viikonloppuna Helsingissä ammuttiin usean vuoden tauon jälkeen Kultaomena FITA. Yleisesti ottaen kisat menivät kivasti. Tulos 1271 jäi kuitenkin hieman harmittamaan. Positiivista oli 90m, joka meni kohtuullisesti. Tulos riitti voittoon.

Tulevana viikonloppuna on ohjelmassa kaksi kilpailua. Lauantaina ammutaan Lappeenrannassa 70m:n kierros ja sunnuntaina Kurikassa järjestetään perinteinen FITA.

Tällä viikolla Turkissa järjestetään World-Cup, jossa Suomella on tähtäinjousen miesten täysi joukkue. Tuloksia voi seurata täältä. Itse en Turkkiin lähtenyt lähinnä aikaisen ajankohdan vuoksi. 

118.5.2009   Kouvolan 900-kierros. Viikonloppuna ammuttin Kouvolassa vuoden ensimmäinen kotimainen ulkokilpailu. Kilpailu ammuttiin 900-kierroksena, joka on FITAa tai Olympic roundia harvinaisempi kilpailumuoto. Tavoitteenani oli ampua kaikkille matkoille ja kokonaistulokselle uusi Suomen ennätys.

Pisin matka, eli 60 metriä, ei alkanut kovinkaan häävisti. Matkan jälkeen olin vasta yleisen sarjan 3. tuloksella 271. 50 Metriä onnistui paremmin ja kasaan sain 289, mikä oli uusi SE viidellä pisteellä. Tässä vaiheessa olin siirtynyt kilpailun kärkeen. Viimeisenä matkana oli 40 metriä. Tavoitteenani oli tältä matkalta ampua paremmin kuin 15-vuotiaana ampumani nuorten Suomen Ennätys 36 laukausella, joka oli 348. Valitettavasti kyseinen ennätys ei ole enään voimassa, sillä suuri osa vanhoista ennätyksistä on nollattu. Enpä päässyt ennätystäni parempaan tulokseen vaan 30 laukausta osui juuri samalla keskiarvolla tuoden 290 pistettä. Tämä riitti kuitenkin SEhen parilla pisteellä. 900-kierroksen kokonaistuloksen SE parani 10 pistettä ja on nyt 850.

Ensi viikonloppuna ammutaan Turussa ensimmäinen MM-karsinta. Sairastuin viikonloppuna flunssaan, joten täytyy toivoa, että olo paranisi viikonlopuksi. Alkuviikko näyttää menevän ainakin sangyn pohjalla maaten.

Viime viikolla varmistui, että elokuussa osallistun Shanghaissa järjestettävään World-Cup osakilpailuun. Kesäkuun Turkin osakilpailu jää siten väliin.

Päivitin saavutukset välilehdelle joitain juniorisarjoissa ampumiani ennätyksiä. 

18.4.2009   Leirin lopputilitys. Kilpailuiden jälkeen meillä oli vielä reilu viikko harjoitella auringon lämmössä. Isukillani on ollut muutaman vuoden käytössä  vanha vuonna 1996 ostettu Hoyt Radian. Olin suunnitellut, että teen siitä ensi kesäksi varajousen.

Radianhan on ensimmäinen koneistettu runkomalli ja ehkä yksi parhaista. Ratukkani on uudenmpaa mallia, josta ikkunaleikkauksen alaosaa on kavennettu niin, että käsi nousee hyvin ikkunaleikkauksen päälle. Tein siihen samanlaisen kahvan, joka minulla on Apeksissani ja ote oli siltä istumalta täydellinen. Ratukka on todella nirso runko siinä mielessä, että sille kelpaa vain suorat lavat. Siinähän ei ole lapataskuissa sivusuuntasäätöä, jolla voidaan suoristaa kieroja lapoja. Onneksi Winexini, jotka olin siihen suunnitellut istuttavani, olivat lähes piikkisuorat.

Loppuleiristä kuvasimme todella paljon Masun suurnopeusmakeralla erityisesti laukaisuja. Olin kuvitellut, että laukaisuni on hyvä tai vähintäänkin kohtuullinen. Reilun viikon mittainen kokopäiväinen tutkimustyö paljasti uusia asioita laukaisusta ja jouduimme jopa kehittämään uusia käsitteitä virheisiin liittyen. Jokaiseen ongelmaan kehitimme vinon pinon ratkaisumalleja, joita myös testasimme. Olen varma, että kaikkien leiriläisten ymmärrys laukaisusta, sormituksesta, sormiläpistä, jänteen irtoamisesta ja kuinka eri menetelmillä voidaan siihen vaikuttaa, laukaisun nopeuden säätämisestä, sormien ajoituksesta yms. parani huomattavasti.

Liittyen havaintoihin teemme jossain vaiheessa, mahdollisesti kesällä, jonkinlaisen videopätkäkokooman, joka voi toimia hyvänä keskustelun herättäjänä laukaisusta. Laukaisuhetken tapahtumat ovat selkeästi seuraava askel syvemmälle asiassa, kun formi itsessään on edes jossain kuosissa.

Laukaisussani sain muun muassa lyhennettyä laukaisuaikaa (jänteen aika läpällä) yli puolella, sormien poistuminen jänteeltä tuli simultaaniseksi, niin kutsuttu läppämyötäri poistui, laukaisu lähtee ankkuroinnsta jne...

Lisäsin myös Kuvat välilehdelle linkin kuvista reissun päältä.

6.4.2009     Madridin kilpailut, 2. päivä. Sunnuntaina Madridissa ammuttiin pudotuskierrokset. Harjoitusammunnassa osuminen jatkui samanlaisena kuin viimeiset sarjat lauantaina. Kuuden nuolen setit vaihtelivat 55:n ja 58:n välillä ja suoritukset lähtivät napakoina.

Ensimmäisellä kierroksella pisteitä tuli kasaan 107, joka riitti voitoon ja siten 16 parhaan joukkoon. Toisella kiekalla tulokseksi sain 108 pistettä, joka siivitti 8 parhaan joukkoon. Neljännesfinaalissa 107 pistettä riitti voittoon.

Antit olivat naputelleet myös vakuuttavasti, joten semifinaaleissa neljästä ampujasta kolme oli suomalaisia. Niinpä vastaani asettui Tekoniemen Antti, joka oli ampunut vahvasti aikaisemmat pudotukset. Kolmen sarjan jälkeen Antti johti ottelua pisteellä. Viimisellä sarjalla naputtelin hyvillä suorituksilla kolme alakasia johon Antti vastasi 28 pisteellä.

Pronssiottelua ei ammuttu erikseen, joten lopullisena sijoituksena jaettu 3. sija ja todella paljon hyviä havaintoja, joilla saadaan roimasti lisäpisteitä seuraaviin kilpailuihin.  

4.4.2009     Madridin kilpailut, 1. Päivä. Tänään ammuttiin 72 laukauksen alkukierros Madridin kilpailuista. Yleisessä sarjassa meitä oli 151 ampujaa, eli kyseessä on isot kilpailut. Päivä oli hieman tuulinen, mutta lämpötila oli juuri mahtvat 22 astetta.

Ensimmäinen kierros alkoi todella nihkeästi, sillä tähtäinmerkki oli totaalisen väärin. En ehtinyt harjoituskierroksilla pääsemään täysin luotettavaan merkkiin. Päädyimme porukalla siihen tulokseen, että olimme ampuneet Fuengirolassa ainakin 3-4 metriä liian kaukaa sillä meidän kaikkien piti nostaa tähtäintä 4mm. Tuuliennakoiden otto olikin taas haasteellisempaa kuin muistinkaan. Pieni vasemman keltaisen/punaisen ennakon otto aihetti todella herkästi pehmeitä laukauksia. Kyseisiä epäonnistumisia tuli ensimmäisellä puoliskolla kolme kappaletta. Ensimmäisen kiekan tulos tasan 310.

Toisella puoliskolla pääsi ampumaan lähes tyynessä kelissä. Ensimmäiset kolme sarjaa olivat vähän yli 50 pistettä, mutta kolmella viimeisellä onnistuin hieman paremmin - 58-54-57. Toisen kierroksen oli tulos kohtuullinen 322. Sijoitus alkukierroksen jälkeen 7.

Muiden suomalaisten osalta tulokset olivat seuraavat:

yleisessä sarjassa:

3. Antti Tekoniemi 326+325=651

12. Antti Mansukoski 310+313=623

naisten sarjassa:

7. Laura Kourula 296+303=599

2.4.2009     Leiri Espjanassa. Olemme jo reilun viikon verran harjoitelleet Espanjan Aurinkorannkikolla. Käytössämme on loistava rata sadan metrin päässä majapaikastamme. Ilmat ovat olleet loistavat paria viilempää päivää lukuunottamatta.

Huomenna ajamme Madridiin, jossa osallistumme viikonloppuna järjestettäviin Espanjan kansallisiin kilpailuihin. Tuloksia pävitellään tänne, kunhan vain netti on käytössä.

Kilpailuiden jälkeen meillä on vielä reilu viikko aikaa treenailla. Ensi tiistaina minulle on tulossa tänne Win&Winin Prime lavat (68'/46#), joita pääsen testailemaan. Suurnopeuskamerakuvauksissa on myös ilmennyt mielenkiintoisia ilmiöitä ja havaintoja, joita pääsee myös tutkimaan tarkemmin.

Liitteenä on myös kiva kuvasarja nuolen lähdöstä ja jänteen lyönnistä. Lyönti.pdf (kuvien väli 1/60sec ja valotusaika 1/20000sec). Lisäkommentti: Kuvat eivät edusta täysin todellisuutta, sillä kuvan yläosa on jäljessä alaosaa. Kuvat pitävätkin ottaa enemmän taiteellisina kuin täysin oikeina.;)

22.3.2009     Sisä-SM kilpailut Oulussa. Wilhelm Tellillä oli vahva edustus viikonloppuna järjestetyissä halliammunen Suomenmestaruuskilpailuissa. Meillä oli 15 ampujaa ja yleisessä sarjassa jopa kolme joukkuetta.

Lauantaina ammuttiin alkukilpailuna 60 laukausta. Ensimmäisen kierroksen tulokseksi sain kasaan 289, joka oli jo kolmas kerta putkeen kilpailusarjoina. Ensimmäisen 30 laukauksen jälkeen sijoitukseni oli 3. Toinen puolisko oli todella mystinen: 10 sarjaan en saanut yhtään 29 pisteen sarjaa. Sarjat olivat kerran 27 ja viisi sarjaa 28 pistettä ja neljä bingoa. Alkukierroksen sijoitus oli 2. ja Wilhelm Tellin 1. joukkueen, joihin kuuluivat lisäkseni Laura Kourula ja Aki Virtanen, sijoitus oli myös toinen.

Lauantai-iltana ammuttiin myös joukueiden suomenmestaruuksista. Ensinmmäisellä kierroksella ammuimme Iitin joukuetta vastaan. Voitimme ottelun hyvällä tuloksella 228 selvittäen tien kahdeksan parhaan joukkoon. Itse ammuin vain yhden laukauksen yhdeksikköön ja loput seitsemän kymppiin.

Seuraavana vuorossa oli Seinajoen Jousi-Jussit. Meidän iloinen asenne toimi ja toisella kierroksella parasimme tulosta jo 230:een. Seinäjokelaiset eivät pystyneet vastaamaan tuohon tulokseen. Semifinaalissa vastaamme asettui Kurikan Ryhti, joka oli edellisellä kierroksella ampunut huimat 332, joka uupui pisteen Suomen ennätyksestä. Tiukassa tilanteessa joukkueemme toimi mahtavasti ja pystyimme puristamaan tauluun 231 Kurikan jäädessä 221:een pisteeseeen ja tuloksena finaalipaikka.

Finaalissa vastassa oli Porin Jousiampujien joukkue. Jatkoimme samalla iloisella asenteella jo homma toimi kuin junan vessa. Olimme kohden sarjan jälkeen kivasti vielä SE-vauhdissa ammmuttuamme 12 nuolla 117 pistettä. Tässä Vaiheessa porilaiset olivat jääneet taaksemme jo useita pisteitä. Jälkimmäiset kaksi sarjaa eivät olletkaan enää samaa juhlaa, mutta tulokseksi naputtelimme 228, joka riitti Porin kaatoon. Eli SM-kulta matkasi Helsinkiin.

Sunnuntaina jatkoimme henkilökohtaisten matsien parissa. Koska 32 alkukierroksen parasta pääsi pudotuskierrokselle ammuin 31. vastaan. Ammunta toimi moitteettomasti ja 12 nuolla sain kasaan mukavat 117. Toisella kierroksella vastaan tuli Palovaaran Pepe, jolla oli selvästi jäänyt jotain hampaan koloon parin vuoden takaisista SM-kisoista, joissa voitin hänet ottelussa pisteellä. Pepe aloitti vakuuttavasti ampuen kahdella ensimmäisellä kierroksella puhtaat 60 pististtä. Itselläni oli tässä vaiheessa kasassa  (29-29)58 pistettä. KOlmannella sarjaa naputtelin samaa tahtia eli kasaan 29 pistettä Pepen ampuessa kolme ysiä. Ennen viimistä sarjaa olimme siis tasoissa. Paineen kasvaessa kaksi ensimmäistä laukausta lähti pehmeänä osuen vasemmalle ysille. Kolmannella laukauksessa oli liikaa yritystä ja osuma tipahti alaysille. Pepe ampui myös 27 pistettä, joten ratkaisu siirtyi uusintanuolille. Ensimmäisellä laukauksella ammuimme molemmat kympit, joten siirryimme toiseen nuoleen. Ammuimme molemmat senkin kymppiin. Toisen kympin osuma oli hieman vasemmalla, joten päätin siirtää pari napsua tähtäintä, sillä kolmannella nuolella etäisyys mitataan. Ehdin ampumaan ennen Pepeä ja näin, että osuma oli kivan keskellä kymppiä, mutta hieman vasemalla. Pepe pamautti myös namukympin, joten aluksi ei ollut selvää kumpi nuoli oli lähempänä. Lopullinen mittaus paljasti, että osuin 18mm päähän keskustasta, kun taas Pepen nuoli oli 15mm päässä keskipisteestä. Lopputuloksena siis putoaminen ja 10. sija.

Laura, joka oli voittamassa myös joukkueessamme kultaa, onnistui voittamaan myös naisten suomenmestaruuden. Toisin sanoen Laurasta leivottiin tänään tuplamestari!!! Onneksi olkoon Laura , kaikki WT:n menestyneet ja kaikki kisoissa onnistuneet.

Linkki Aarne Ormion ottamiin kuviin Oulun SM-kilpailuihin.

Ensi viikolla lähdemme lähes kolmeksi viikoksi harjoittelemaan Espanjaan, jossa ammumme myös vuoden ensimmäiset ulkokilpailumme.

15.3.2009     MM-kisojen joukkuekilpailu 7.3. Joukkueella ammuimme ensimmäisellä kierroksella Ukrainaa vastaan, joka oli alkukilpailun 7. meidän ollessa 10.

Lämmittelyammunnassa aluksi sain lähtemään todella hyviä laukauksia. Ensimmäisellä 8 laukauksella ammuin vain yhden yhdeksikön. Pari viimistä sarjaa ei mennyt niin hyvin ja vielä lämmittelyammunnan viiminen nuoli oli 8.

Ammuin joukkueessamme ensimmäisenä. Ensimmäisellä sarjalla sain ammuttua 20 pistettettä, toisella sarjalla tuli ysipari ja kolmannella sarjalla paukuttelin 19 pistettä. Ennen viimistä sarjaa olimme tappiolla 9 pointsia. Tästä kimpaantuneena ammuimme joukkueella täydet 60 pistettä loppuun, mikä ei valitettavasti riittänyt. Lopputulos oli 225-231 Ukrainan hyväksi.

Eilen Espoossa ammuttiin kansalliset kilpailut, joissa samalla kilpailtiin Helsingin Jousiammuntapiirin mestaruuksista. Ensimmäisellä puoliskolla sain kasaan 289 ja jälkimmäisellä saman verran, joten lopputulos oli 578. Hävisin niukasti Juusolle yhden pisteen eli sijoitus oli toinen. Piirin mestaruuteen tulos riitti, sillä Juuso ei edusta Helsingin Jousiammuntapiirin seuraa.

Seuraavaksi osallistun viikon kuluttua Oulussa järjestettäviin sisäammunnan SM-kilpailuihin. Kahden viikon kuluttua suuntaamme lähes kolmeksi viikoksi Espanjan Fuengirolaan harjoittelemaan, jonka yhteydessä osallistume Madridissa järjestettäviin Espanjan kansallisiin kilpailuihin.

7.3.2009       Alkukilpailu toissapäivänä. Hyvin nukutun yön jälkeen radalle. Yksi epävarmuustekijä oli olkapään kesto. Olin syönyt sekä illalla että aamulla tuhdit annokset särkylääkettä, jotta olkapää ei alkaisi häiritsemään kisan aikana. Jari kertoi illalla hyvistä venytyksistä, joilla vetokäden olkaa hoidin.

Olikin miellyttävää alkaa ampumaan, kun olkapäässä ei tuntunutkaan tuttua epämiellyttävää painetta. Oikeastaan koko kilpailun aikana en edes huomannut olkapään olemassaoloa.
Harjoitussarjoilla osumat olivat ympäri keltaista juuri samalla tavalla kuin virallisissa harjoituksissa. Kun itse kisa alkoi, pystyin tsemmppaamaan hyvän alun ampuen bingon ja pari kertaa 29 pistettä.

Puolessa välissä ensimmäistä kierrosta laukaisut alkoivat lähtemään todella pehmeänä, mikä on ollut koko talven ongelmana. Tämä alkoi aiheuttamaan osumia kello seitsemään ja kahdeksaan antaen välillä myös kahdeksikkoja. Ensimmäisen puoliskon tulos oli surkea 281. Huonoin puolikas todella pitkään aikaan.

Toinen puolisko alkoi paremmin. Pystyin naputtelemaan monta sarjaa 29 vauhdissa, kunnes osumat alkoivat uudestaan tippumaan vasemmalle ja alas. Toisella puoliskolla sain ammuttua muutaman bingon putken, mutta 9-9-8 sarjat söivät kaiken hyvän. Toiselta puoliskolta sain kasaan hieman paremmin eli 287 pistettä.

Lopputuloksena 568 ja 42. sija. Toisin sanoen, henkilökohtaiset kisat päättyivät tähän, mutta tänään jatketaan joukkueella Ukrainaa vastaan.

3.3.2009       Viralliset harjoitukset ja avajaiset. Viralliset harjoitukset alkoivat jo 9:30, joten herätys oli tänäänkin aikainen. Kisahalli on loistava. Valaistus kohdallaan ja hyvin tilaa viivan takana. Toisin sanoen, puitteissa ei ole mitään valittamista.

Ammunta toimi aluksi kohtuullisesti, mutta eilisestä osumisesta ei ollut tietoakaan. Nuolia sai kerätä kahdeksikolta vähän väliä ja parhaimmillaan alatauluun ei tullut kymppiä lähes kymmeneen peräkkäiseen laukaukseen. Parin tunnin treenin jälkeen menimme lounaalle ja tämän jälkeen vielä muutama laukaus harjoittelukentällä.

Iltatreeni olikin virhe. Olkapää äityi taas todella kipeäksi. Jossain vaiheessa nuolet alkoivat osua todella ylös: kuutosia ja pummeja. Ainut selitys noille osumille löytyi olkapäästä, jota aristan, sillä jokainen liike kyynerpäällä tähtäyshetkellä taakse ja yläviistoon aiheuttaa viiltävää kipua. Tuo on juuri se suunta johon pyrin läpivedossa olkapäätä kääntämään. Nyt kun tämä suunta kropassa on no-way, niin alan vaistomaisesti laskemaan kyynerpäätä, joka aiheuttaa erisuuntaisen laukaisun kuin normaalisti... Lopussa olkapää olikin siinä kunnossa ettei ensimmäistäkään nuolta saanut enää liikkeelle.

Ensi yön aikana ja aamulla sitten vedetäänkin kipulääkekuuria siinä määrin, että huomenna saadaan kaikki lähtemään. Hieman epävarmat fiilikset, mutta siihen on totuttu;)

3.3.2009       Vapaat harjoitukset. Herääminen klo 6:30. Aamupala ja kymmeneksi hallille. Kävin nopeasti ilmi, että harjoitteluhalli tulee olemaan todella täynnä, sillä reilut 300 ampujaa eivät mahdu mitenkään samaan aikaan siellä harjoittelemaan. Päätimme käydä syömässä lounaan ja palata iltapäivällä yrittämään uudestaan.

Haltextaustat osoittautuivat todella kehnoiksi. X10:n pintaan paloi semmoiset köntit materiaalia, että ampuminen oli lähdes mahdotonta. Tökötitkään eivät juuri auttaneet. Illalla ongelmaksi tuli sitten se, että nuolet sujahtivat kympin alueelta taustoista läpi...

Oma ammunta tuntui tänään lepposalta. 80 Taululaukauksesta yksi meni kasille ja muut osumat olivat kivasti ysin ja kympin tuntumassa. Tänään oli hyvä päivä siinä mielessä, että harvinaisen suuri osuus kympeistä olivat taljakympissä. Lopputreenistä vetokäden olkapää alkoi taas kipeytymään, joka haittasi (taas) ammuntaa. Paineen kasvaessa olkapäässä tähtäyshetkellä, on hyvän laukaisun tekeminen todella haastavaa. Onneksi ylihuomenna kilpailussa ammutaan rauhallisella tahdilla ja silloin toivottavasti olkapää ei ala kiusaamaan.

2.3.2009       Saapuminen Puolaan. Lento meni yllättävänkin nopeasti. Lento Helsingistä Varsovaanhan ei kestä kuin puolisentoista tuntia. Varsovasta kilpailupaikalle Rzeszowiin bussimatka vei noin kuutisen tuntia. Hotelli ei todellakaan yllättänyt loistavuudellaan, mutta dinneri oli toimiva.

Tulevien päivien ohjelma on seuraava: huomenna vapaat harjoitukset, keskiviikkona ammutaan virallisia harjoituksia, torstaina on alkukierros, perjantaina ovat pudotuskierrokset semifinaaleihin asti ja sunnuntaina ammutaan kullasta sekä joukkueella että henkilökohtaisella tasolla.

2.3.2009       Valmistautuminen Sisä-MM kilpailuihin. Pahin kuumeilu loppui pari viikoa sitten, mutta täysin taudista ei olla vielä toivuttu. En ole päässyt tekemään salia tai lenkkiä vielä. Ammuntaa tämä ei ole vaikuttanut enään vähään aikaan.

Olimme viime viikolla Eerikkilässä leireilemässä Coach Kimin johdolla. Ammunta-asentoon ei juuri tullut muutoksia, mutta läpivetoon tuli tarkennuksia. Aluksi ammunta meni tietenkin hieman ulalle, mutta nyt alkaa jo toimimaan paremmin.

Leirillä otin myös käyttöön TF Apecs keskiosan. Uusi kahva on erittäin miellyttävä ampua. Etenkin laukaisuhetki on todella rauhallinen. Ennen kaikkea keskiosa on suora!

Huomenna lähdemme Puolaan kilpailemaan sisäammunnan maailmanmestaruuksista. Toivottavasti meillä on hotellissa netti käytössä, niin tulen päivittämään kuulumisia reissunpäältä.

9.2.2009       Sairasloma. Olen ollut jo viisi päivää yli 38.5 asteen kuumeessa. Näillä näkymin ensi viikonlopun Viron kilpailut jäävät väliin, sillä toistaiseksi ei ole vielä edes selkeitä paranemisen merkkejä ilmassa. Huomenna lääkäriin kuulemaan tuomiota sairauden laadusta.

6.2.2009       En päässyt vuodelle 2009 opetusministeriön tuelle. Hienoa, että jousiammuntaan saatiin kumminkin kolme stipendiaattia. Vuoteen 2009 tämä päätös vaikuttaa siten, että alustavasti suunnitellut World-Cupit jäävät ampumatta, välinetekniikkaan panostaminen ei ole mahdollista siinä määrin kuin suunnittelin ja siirtyminen 80% työaikaan ei tule millään tavalla kompensoitua harrastuksen kautta. Linkki tuen saajiin.

1.2.2009       Eilen viikonloppuna ammuttiin Turussa todella kovatasoinen 18m:n kilpailu. Yleisessä sarjassa viisi ampujaa yli 570 tulokseen alkukierroksella. Itse ylsin tulokseen 577, joka riitti alkukierroksella 3. tilalle. Podotuskierroksille ammuin tulokset 116,113,116 ja finaalissa 116. Tämä ei kuitenkaan riittänyt voittoon sillä Mansukosken Antti paukutteli finaalissa minua vastaan mahtavat 118, joten voittaja oli selvä. Lopullinen sijoitus oli 2. Kaiken kaikkiaan oli todella hauska päivä. Suuret kiitokset Arcukselle hyvistä järjestelyistä.

Keväälle suunniteltu harjoitusleiri on varmistumassa. Lähdemme neljän muun ampujan kanssa Espanjaan treenaamaan reiluksi kahdeksi viikoksi maaliskuun lopussa. Tämän leirin aikana osallistumme myös Madridissa ammuttaviin kansallisiin kilpailuihin. Tämä menee päällekäin Ruotsissa järjestettävien kisojen kanssa, joten Luleå jää väliin.

Ensi viikolla minulle pitäisi tulla uusi Win&Winin Apecs keskiosa. Keskiosan vaihtoon on pari syytä. Ensiksikin uusia leluja on kiva saada;). Toiseksi monissa Innoissa ja X-liteissä on ylälapataskun valmistusvirhe. Alla on kuva tästä ongelmasta. Toisin sanoen, koska "hattu" (ylin viiva) ei ole samalla tasolla kuin lapataskun pohja (oikea laita lavasta jää vähemmän jännittyneeksi), vääntää tämä lavan kieroon. Seuraava kysymys kuuluu, kumpi on vinossa: "hattu" vai lapataskun pohja? Jos oletetaan, että vakaaja osoittaa suoraan jousesta eteenpäin, käy kuvasta helposti ilmi, että "hattu" ei ole suorassa kulmassa vakaajaan nähden. Tapaskun pohja näyttäisi kuitenkin olevan kohtisuorassa suhteessa vakaajaan. Toisin sanoen, aivan kuin kierre keskiosassa olisi porattu vinoon.

Voisiko tätä korjata fyllingillä? Jos lisätään fyllinkiä lapataskun oikeaan laitaan saadaan ylälapa suoraksi jousen ollessa lepotilassa (=ei propeliutta). Tällöin kumminkin aiheutetaan kohtuullisen suuri vääntö lapaan, joka aiheuttaa sen, että loppuvedossa ylälapa kääntyy uudestaan propeliksi (voi tarkistaa esim. niin, että virittää jousen laittamalla 30 tuuman pöngän kahvan pivot pisteen ja jänteen väliin). Tällöin vain ajaudutaan ojasta allikkoon. Entä jos "hatun" oikean laidan alle laittaa fyllikiä? Tämähän korjaisi itse ongelman. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä lapa istuu niin napakasti "hatun" jalassa, ettei se laske lapaa kiertymään (Testattiin harjoituslavalla, kuinka paljon lavan uraa olisi hiottava, jotta riittävä klappi saataisiin aikaiseksi. Lopputulos oli, että kisalapoja ei voi hioa niin paljoa).

Parin viikon kulutta lähdemme Target 2012 ryhmän kanssa Eerikkilään viikoksi leirille, jonne Coach Kim tulee valmentamaan.

28.11.2008       Jyväskylän kilpailut jäävätkin väliin, sillä ne olivat jo täyttyneet ennen ilmoittautumistani.

Lisäsin myös Tavoitteet -välilehdelle vuoden 2009 kilpailukalenterini. 

24.11.2008       Suomen Jousiampujain Liitto valitsi minut vuoden 2008 jousiampujaksi. Suuret kiitokset tästä kunniasta.

Päivitin lapavalikoimaa Win&Winin Winex lavoilla (44#/68'), joten sain nostettua paunat ensi kesän tavoitteeseen eli 48#. Kyseisillä paunoilla 410 X10 nuolet ovat juuri sopivan jäykkyiset 29½ tuumaisina. Hoytin puolesta minulle luvattiin Pekingin Olympialaisissa kaksi jousta. Jostain syystä niistä ei ole vielä mitään kuulunut, joten niitä vielä odotellaan... 

Seuraavat kilpailut ovat Jyväskylässä 6.1.2009. Tämän jälkeen kilpaillaan sisä-MM paikasta 10.1. Kouvolassa.

Siirryn 80% työaikaan vuoden alusta. Tämä mahdollistaa hauskemman harjoittelun ja toisaalta paremman palautumisen. Silloin tällöin syksyn pimeinä päivinä laadukkaan harjoittelun esteenä ovat olleet riittämättömät yöunet. Osa lisäajasta siten nukutaankin sikeästi.

Kaikille hyvää joulua ja hullunhauskaa uuttavuotta!

23.11.2008       Kuvat välilehdelle lisäilin muutaman kuvan viime vuosituhannelta, jotka löysin joistain laatikoiden pohjilta.

23.11.2008      18m Iitti. Ensimmäisellä 30 laukauksella sain kasaan vaivaiset 287. Seuraavassa puoliskossa ei ollut myöskään hurraamista etenkin, kun viimeisellä laukauksella osuin vain seiskaan. Kokonaistulokseksi tuli 571 (287+284), joka riitti voittoon parilla pisteellä.

Viimeisen kuukauden aikana tulokset ovat tulleet tasaisesti alaspäin, vaikka olen treenannut kovasti. Iitin kisa oli hyvä heräte siitä, että harjoitusohjelmaa on muutettava: enemmän aikaa palautumiseen, jotta kehitystä pääsisi tapahtumaan. Tätä näkemystä tukee moni muukin tekijä. Jousivoimaharjoittelussa tulokset ovat tulleet alaspäin, yleinen vireystila on laskenut, oheisharjoitteet ovat tehottomia, lihakset tuntuvat koppuraisilta ja kaiken kukkurakasi Iitin kilpailun toisella puoliskolla meinasin nukahtaa seisaaltani...

16.11.2008      18m Turku. Tulosodotukset olivat korkealla ennen kilpailuja. Valmistelevat harjoitukset olivat menneet todella hyvin, joten rima oli asetettu korkealle. Lopputuloksena oliki tavallista huonompi suoritus: 286+288=574 ja toinen sija. Positiivista päivässä oli tiukka kilpailu Antti Mansukosken kanssa, joka loppujen lopuksi voitti minut kahdella pisteellä.

9.11.2008      Olimme syyskuussa pari viikkoa Etelä-Koressa harjoittelemassa Anttien T. ja M. kanssa Coach Kimin Archery Schoolissa. Muutamia kuvia reissusta on nähtävillä Kuvat välilehdellä

9.11.2008      18m kilpailut Kajaanissa 2.11. menivät mukavasti. Ensimmäisellä kierroksella
 tulokseksi tuli loistavat 296. Toisella 30 laukauksella sain kasaan 285. Lopputulokseksi sain 581, jolla heltisi kilpailun voitto

16.10.2008      Kuvat välilehdellä on lisätty muutamia ammuntakuvia ja kuvia Pekingin
 Olympialaisista

16.10.2008      Vaikka sivut ovat oleet avoinna pari kuukautta, en ole osannut/päässyt
 päivittämään sivuja aikaisemmin. Tästä lähtien sivut tulevat olemaan up-to-date